Lähdin kolmen koplan kanssa ojankoon heti lauantaiaamusta, ennen korkeampia lämpötiloja. Radaksi olin ottanut Sari Vähäniityn suunnitteleman treenin, jota itse asiassa tehtiin jo viikko sitten. Tällä kertaa vain teimme radan kakkosvaihtoehdon.
Aloitin Chadin kanssa. Tein taas radan ensin pätkissä. Teimme aluksi alkupätkää putkelle asti. Testasin 3-5 esteisiin paria eri vaihtoehtoa, joista yllättäen päädyin lopulta valssiin. Valssit olivat vaan taas tyypillisesti myöhässä. 😦 Radan takanurkassa (9-12) kokeilin sekä persjättöä että poispäinkäännöstä. Poispäinkäännöksessä mulla on ongelmana, että en muista ottaa vastakättä mukaan vaan teen sen enemmän tai vähemmän koiran puoleisella kädellä, jolloin liike on enemmänkin sylkkäri. Ko. kohta toimi poispäinkäännöksellä/sylkkärillä jos vauhtia ei ollut paljon, kun vauhti kasvoi, niin ko. kohta ei enää toiminutkaan. Radan loppuosassa (16-18) koin parhaaksi taas persjätön 16-17 väliin. Yllättäviä ohjausvalintoja itseltäni. Loppupuolella Chad alkoi hieman roiskimaan rimoja, eli se selvästi jo väsyi. Pehmeä kenttä myös tekee tepposia niin koiralle kuin ohjaajallekin. En tykkää tuosta kentän pohjasta tällä hetkellä yhtään. Se on suoraan sanottuna perseestä!
Soodan kanssa tehtiin radan alkupätkää ensin tämän radan tavalla ja sitten myös viimekertaisella tavalla eli 4-hypyltä putkeen (eli 7 putken toinen pää). Sooda toimi yllättävän hyvin vaikka rimat oli 55 cm:ssä. Soodan kanssa lopetettiin ratatreeni mukavaan suoran tykittämiseen eli 7-putken väärästä päästä seuraavaan putkeen suoraan ja sieltä hypyn kautta takaisin 7-putkeen. Lopuksi Sooda vielä teki keppejä yksittäin.
Hui ei treenannut kentällä mutta jäähylenkillä sitten treenasimme ”kontaktia” ja luoksetuloa namin voimalla. Oli hyvä treenata kun Ojangossa ei ollut muita. Tätä täytyy treenata vielä paljon, että uskallan pitää sitä vapaana myös silloin kun on muita koiria/ihmisiä lähellä. Pikku Herra Independent kun paskaakaan nakkaa mun huhuilusta, jos se niin päättää. Ja sillä vielä kaikenlisäksi riittää pokkaa lähteä reissaamaan metsään myös ihan itsekseenkin, jos tilanne niin vaatii.
Treenikaverit 
Vastaa