Aihearkisto: Kontaktit

Vapaatreenit 7.2.2013

Torstain vapaatreeneihin lähin vähän ”soitellen” sotaan. Olin listannut edellisenä päivänä ylös asioita mitä Huin kanssa tarttisi vahvistaa. Chad on sen verran valmis, että se saa aina tyytyä samoihin treeneihin Huin kanssa ja saa sitä kautta vahvistusta 🙂 Perusasioitahan ei koskaan voi treenata itseasiassa liikaa. Ja jopa maailmanhuiput ovat sanoneet jossain haastattelussa/jutussa että heidän treenaamisestaan 80% (noh anyway suurin osa) on ihan perusasioiden tekemistä. Chad on nyt tässä vaiheessa, se pitää yllä ja vahvistaa osaamiaan asioitaan. Että niistä tulee entistä automaattisempia ja luotettavampia. Hui opettelee vielä joitain asioita ja tarvitsee paljon vahvistusta/tukea oppimiinsa asioihin. Eli siinä mielessä on ihan oppimisesta vielä kyse ja myös opittujen asioiden yleistämisestä erilaisiin tilanteisiin. Paljon on ihan puhtaasti vielä sellaisia asioita Huilla joita en voi sanoa sen osaavan. Se taitaa asioista alkeet, mutta ei osaa asiaa. Osaaminen kuitenkin vaatii jo ”hienompaa” taitavuutta ja asioiden monipuolista hallintaa.

Huin treenilistalle kirjoittamani asiat olivat siis:

  • Hypyn pyöreys
  • Rengas
  • Keppien sisäänmenot
  • Jenkkikäännös eli ns. ”Ota”
  • Olkapääkäännös putkilla
  • Takaakierto
  • Poispäinkäännös
  • Välistävedot

Kaikkea noita ei tokikaan kerralla voida treenata, mutta lähdin hallille vain tuo lista mukanani. Sen tarkemmin treenejä miettimättä. Mikä sinällään oli virhe. Koen että treenit tulisi aina suunnitella tarkemmalla tasolla. Ja nyt kun en sitä tehnyt niin jäi jotenkin tunne että treenattiin ”puolivaloilla”.

Treenimme sisälsi noista asioista:

  • Keppien sisäänmenoja (yhdestä kulmasta)
  • Poispäinkäännös
  • Rengas

Näiden lisäksi tein Huin kanssa vielä parit vauhtivedot puomille. Chad teki noista poispäinkäännöksen, puomin ja kepit.

Ensi viikon vapaatreeneihin teen kyllä kunnollisen treenisuunnitelman!

Advertisement

Luotettavan 2on-2off asennon salaisuus on…

… takajalkatyöskentely

Yötreenit 20.1.2013

Lähdin sunnuntaina yhdeksän jälkeen illalla poikien kanssa hallille. Tarkoituksena oli tehdä pitkästä aikaa irtoamis- ja distancetreeniä. Lisäsin mukaan vielä putki-kontaktierottelun. Treenissä oli samalla tarkoitus kerrata itsenäisiä kontaktisuorituksia. Eli vaikka pidettiin pääasiassa hauskaa, niin treenissä oli kuitenkin monia hyödyllisiä elementtejä mukana:

  • Vahvistaa irtoamista
  • Vahvistaa rintamasuunnan lukua
  • Vahvistaa estehakuisuutta
  • Kontaktilta eteenpäin irtoaminen, vaikka ohjaaja ei ole vieressä
  • Kerrata putki-kontaktierottelu ja vahvistaa niiden sanallista erottelua
  • Kerrata olkapääkäännös ja vahvistaa sitä kauempaa tehtynä

Pojilla oli hauskaa ja samalla treeni meni kuntopiiristä kun saivat juosta kumpikin melkein 10 min. Hyvin nukkuivat yön 🙂

Tiistai-illan treenejä (15.1.2013)

Chad juoksi oman osuutensa BATn viikkotreeneissä. Treenejä oli tullut pitämään seuran oma jäsen; Anna Silvan. Annalla oli varsin kimurantti rata, joka itsestäni tuntui meille jopa turhan vaikealle. Olin tyytyväinen päätökseeni, että en ottanut ko. kerralle Huille tuurauspaikkaa. Lähinnä sen takia kun meidän täytyisi nyt työskennellä noiden Huin hyppyjen kanssa. Mutta siitä lisää muutama rivi myöhemmin…

Annan radalla oli kuitenkin yksi kohta joka on piirrettynä alla.

AnnaSilvan15012013

Radalla tultiin puomin takana olevasta U-putkesta ja puomin jälkeen koira piti saada puomin alastulon alla olevaan putkeen, josta matka jatkui jälleen ”toiseen suuntaan”. Jos omaisin nopeat jalat tai hitaammat koirat ehtisin juoksemaan puomin päähän ennen koiraa, mutta poikieni kanssa se ei ole mahdollista, ja hyvä niin. Joten mietin pitkään miten ko. kohdan veisin. Siinä kun juteltiin Annan kanssa tulin maininneeksi, että olen alustavasti opettanut pojille ohjaajasta poispäinkääntymistä suullisella käskyllä, mutta en usko että se vielä toimii kun sitä ei ole kovin paljon harjoiteltu ja viimeksi olemme sitä tehneet viime vuoden keväällä. Mutta ajattelin että kokeillaan Chadin kanssa. Kokeilimme ensin paikoiltaan, hieman Chad empi ekoilla toistoilla, mutta yllättävän nopeasti se alkoi muistamaan aiheen. Olin yllättynyt ja sanoinkin Annalle, että Hui tuskin tähän olisi kyennyt.

Treenit loppuivat ja hain Huin autosta vielä vapaatreenaamaan. Minun oli tarkoitus alkaa työskentelemään hyppyjen pyöreyden kanssa, mutta ennen sitä oli ihan pakko kokeilla, että mites Hui. Muistaisikohan se vielä ohjaajasta poispäinkääntymistä suullisella käskyllä eli ns. ”Vex”-käskyä. Pikkumies vei taas ohjaajaa 6-0 muistamalla hienosti ja tekemällä hyvin itsevarmasti käännöksiä puomilta putkeen. Vaikka putki oli kauempana kuin silloin kun me sitä olimme harjoitelleet.

Aika jäätävä tunne, kun näkee koiransa tekevän jotain sellaista, mitä ei uskonut sen osaavan, kun harjoittelukertoja on kuitenkin ollut esteillä takana vain pari ja viime treeneistä on kulunut melkein vuosi.

Hassua sinänsä koska olin juuri muutama päivä sitten ajatellut tätä, että pitäisi jossain vaiheessa taas ottaa tuo työnalle ja olin hieman jopa ajatellut että tekisin ensin jälleen kotiharjoitteita aiheesta ja sitten kokeiltaisiin vasta esteillä. Vauhtia tuohon saa tulla vielä paljon lisää, mutta varsin hyvällä pohjalla tuo tuntuisi olevan, joten hätätilassa sitä voi kokeilla kisoissakin 🙂

Tämän jälkeen tehtiinkin Huin kanssa vain pikkasen hyppyjen pyöreyskartoitusta. Eli se ongelma, mistä kerroinkin Katjan kurssilla tulleen selkeesti esille. En jaksanut tehdä isompia harjoitteita, mutta hieman halusin kartoittaa että mikä vaikutus riman korkeudella on hypyn pyöreyteen.

Tein samaa harjoitusta kahdella hypyllä josta ensin rima oli 40 cm:ssä, sitten 50 cm:ssä ja lopuksi 60 cm:ssä. Aina kun Hui menee ”kuvasta” pois niin se on hypännyt liian ristiin. 40 cm:ssä pysyi koko ajan ruudussa. Jo 50 cm:ssa se tuppasi menemään ristiin. Eli hyppykorkeudella tuntuisi olevan vaikutusta. Tästä jatketaan sitten jatkossa harjoitteita, että saataisiin hypyt pyöreämmäksi. Esimerkkitilanteessamme kun matka jatkuisi suoraan niin olisi ideaalisempaa että Hui laskeutuisi riman keskiosan tasolle tai jopa hieman ensimmäisen siivekkeeseen päin. Mutta nyt se laskeutuu useimmiten niin että nenä osoittaa ”riman suuntaisesti” sivulle.

Kotiharjoittelua: Kontakti päin seinää

Lauantai-illan ratoksi tehtiin pitkästä aikaa kotiharjoittelua kontaktilaudalla ja harjoiteltiin molempien poikien kanssa kontaktiasentoa seinää kohti. Aloittaessa lauta oli noin 60 cm:n päässä seinästä ja lopussa noin 30 cm:n päässä.

Keittiö ei vaan enää ole varsinkaan Huin kanssa kovin optimaallinnen treeniympäristö kun nuori kundi tuppaa kaahottamaan sen verran että välillä tosiaan mennään sananmukaisesti päin seiniä.

Tein molempien poikien kanssa 2 x 5 min ja samalla tuli vahvistettua treenin aikana sitä että olen itse laudan takana, sillä jos kontaktieste kisoissa on päin seinää niin tuskimpa sinne ohjaajan tarvitsee juosta, vaan sieltä sitten käännytään jonnekin suuntaan.

Vaikka koko treeni tuli videoitua niin en ottanut ko. treenivideolle jonka latasin youtubeen kuin pienen pätkän Huin treeneistä. Molemmista sessioista alkupätkä.

Huomenna mennäänkin Huin kanssa BATn kurssille jota tulee vetämään Katja Alalauri.

Treenit päin seinää

Aamupäivällä lähdin käymään pikaisesti hallilla, aikaa oli sen verran rajatusti käytössä että päädyin ottamaan mukaan vain Huin. Olin sunnitellut treenaavani keppejä ja kontakteja kohti seinää. Nykyisin varsinkin hallikisoissa tuomarit kun ovat alkaneet suosimaan keppejä kohti seinää tai jopa kontaktiesteitä kohti seinää niin näitä tarvitsee harjoitella. Ja hyvin huomasi Huissakin alkuun varsinkin epävarmuutta, että voiko tonne loppuun saakka mennä kun siellähän on vastassa seinä. Suoritukset kuitenkin parani toistojen myötä. Tarvitsee kuitenkin vielä vahvistusta, varsinkin kontakti että sinne mennään normaaliin tapaan, vaikka ohjaaja ei olisikaan mukana loppuun asti 🙂

Päivän teemana oli Huin kanssa: päin    seinää :D mutta treenit ei mennyt päin seinää. Taitava Hui <3

Treenivuoden 2013 korkkaus

Aloitettiin uuden vuoden treenit perusasioiden kertauksella ja viikonlopun kisoista hampaankoloon jääneillä asioilla joita oli mm:

  • Pussijarrutus (Hui, joka ei kääntynyt ollenkaan pussin jälkeen vaan posotti suoraan hallin toiseen päähän)
  • Pakkovalssi (Chad, jäin itse jotenkin jumiin)
  • Keppien jälkeen hypylle takaavienti (Chad, unohdin itse radan ja en osannut oikein rataantutustumisessa löytää sitä ideaalisinta tapaa)
  • Takaaleikkaus (Hui, kääntyi toisella radalla väärin yhdessä takaaleikkauksessa)
  • Takaaleikkaus keinulle (Molempien keinusuoritus hidastui kisoissa, ehdin treenaamaan ko asiaa vain Chadin kanssa)
  • Niisto eli 360 takaakierto (Chad teki hyvin kisoissa, mutta Huilla ollut aiemmin epävarmuutta)
  • Pujottelun alun merkkaus jolloin olen itse edellä ja vedätän kepit

Olin tehnyt pienen radan jolla ko. asioita päästiin harjoittelemaan. Ensisijaisesti harjoiteltiin rataa pätkissä ja lopuksi tein radan pari kertaa kummallakin koiralla kokonaisuudessaan.

Video: Treenivuoden 2013 aloitus

Nyt onkin aika pakata laukut, astua laivaan ja kisailla koko viikonloppu Ahvenanmaalla, Eckerössä. Innolla jo odotan reissua. Nähtäväksi jää mitä sieltä tullaan tuliaisena kotiin. Tuleeko vain 5 x HYL vai tulisiko jotain muutakin? Mutta kuten on sanottu:

” On ihan sama uskotko onnistuvasi vai epäonnistuvasi.
Todennäköisesti olet kuitenkin oikeassa”
– Henry Ford-

Viikonlopun aikana innokkaat voivat lukea läpi Timo Hakkaraisen 6 vinkkiä miten painonnostajat voivat tehostaa harjoitteluaan ja sitä kautta saavuttaa tavoitteitaan. Artikkeli on toki kirjoitettu painonnostajille, mutta mielestäni se on varsin helposti kuviteltavissa agilityharrastajillekin sopivaksi. Itse aloin jo listaamaan noita asioita paperille ”agilitymuottiin”, mutta nyt reissun painaessa päälle se jäi tekemättä. Saatko valmiiksi oman listasi?

Muutama sananen kontaktiasennon korjaamisesta

Olenpas minä nyt kirjallisella päällä? Ehkä se johtuu siitä, että viimeiset puolivuotta on pitänyt treeniblogia vain ranskalaisin viivoin. Ja nyt kun on palattu takaisin ”oikean” blogin pitämiseen on kirjalliset virrat taas avautunut. Tai sitten vain pakoilen lumitöiden aloittamista 🙂

Lueskelin agi.fi palstaa jossa jälleen oli keskustelua kontaktiasennon korjaamisesta. Erinäiset keskustelupalstat ovat täynnä kontakteihin liittyviä kysymyksiä. Tyyliin:

  • Mitä teen kun koirani hidastaa kontaktilla
  • Miten saan koiran tulemaan nopeammin alastulo asentoon
  • Miten korjaan koirani sivuttaista asentoa kontaktilla

Yleensä näihin sitten annettaan erinäisiä jippoja ja kikkoja miten asentoa voisi parantaa tai alastuloa tehdä vauhdikkaammaksi. Monesti kysellään ensin että miten koiran kanssa on harjoiteltu asiaa ja sen jälkeen usein annetaan aivan erilaisia ”korjausehdotuksia” jotka eivät tue esim käytettyä opetusmetodia. Osa ohjeista on toki hyödyllisiäkin, sitä en kiellä. Esimerkiksi painotan itsekin varsin paljon koiran fyysisen kunnon merkitystä kontaktisuorituksissa. Koiran on oltava tietoinen takaraajoistaan, osattava käyttää niitä, sillä tulee olla hyvä keskivartalon hallinta, riittävästi potkua lavan alueella jotta se voi ottaa itsensä ”pehmeästi” vastaan alastuloissa.

Näiden lisäksi toki täytyy varmistaa että koira myös oikeasti ymmärtää mikä on sen tehtävä. Mitä siltä vaaditaan. Mikä on sinun kriteerisi liikkeelle? Oletko koskaan kirjoittanut sitä ylös, paperille ja verrannut sitä todelliseen suoritukseen. Kuinka paljon sallit poikkeamia kirjallisen kuvan ja todellisen suorituksen välille. Oletko aina ehdoton? Sallitko välillä jotain mikä välillä jätät palkkaamatta tai korjaatkin?
Jotta kontakteja voi lähteä korjaamaan, niin näihin kysymyksiin ensin tulisi saada itseltään rehellinen vastaus. Tässä vaiheessa on turha valehdella. Sillä vastauksia ei näe kukaan muu kuin sinä. Älä siis valehtele tai edes vähättele. Aloita siitä että kirjoitat koirasi ihanne kontaktisuorituksen paperille ylös. Yritä kuvailla se mahdollisimman tarkasti. Ei riitä että kirjoitat: ”Juoksee kontaktiesteen yli, pysähtyen alas”. Tällainen kuvaus antaa mahdollisuuden lukemattomille variaatioille, jotka kaikki voivat olla hyväksyttäviä, riippuen sinun tuulestasi.

Joten aloitetaan kontaktien korjaaminen siitä omasta mielikuvasta. Sillä jos et itse tiedä mitä haluat, miten koirasi voisi sen tietää? Minun ihanne kontaktisuoritukseni pysäytyskontaktissa kuuluu seuraavasti:

” Koira irtoaa itsenäisesti kontaktiesteelle, juosten sen alusta loppuun asti sillä nopeudella, jolla sen on mahdollista säilyttää tasapainonsa. Koira pysähtyy itsenäisesti suullisesta käskystä kontaktiesteen alastulolle seisomaan, niin että takajalat ovat kontaktipinnalla ja etujalat ovat maassa. Koira hakeutuu tähän asentoon ohjaajan sijainnista riippumatta. Pysähtymisen jälkeen koira katsoo ohjaajaansa ja etenee radalla vasta ohjaajan suullisesta käskystä.”

Jos lähdetään purkamaan sitten tätä mielikuvaani palasiin saadaan esille eri osa-alueet joita tulee harjoitella jotka vaikuttavat jokainen omalta osaltaan kontaktisuorituksen toteutumiseen.

” Koira irtoaa itsenäisesti kontaktiesteelle”

Tämä kohta asettaa mm. seuraavia vaatimuksia koulutukselle:
Koiran siis tulee osata kontaktieste ensinnäkin nimeltä. Sen tulee erottaa se muista esteistä (esim putki). Koiralla riittää rohkeutta lähteä suorittamaan estettä yksinään ja kauempaakin ohjaajasta.

”juosten sen alusta loppuun asti sillä nopeudella, jolla sen on mahdollista säilyttää tasapainonsa”

Tämä vaatimus asettaa haasteita koiran fyysiselle kunnolle, josta olikin jo edellä puhetta. Fyysisen kunnon kehittämiseen on paljon hyviä jumppaharjoituksia, temppuja yms joista saat parhaiten tietoa koirasi omalta fysioterapeutilta.

” Koira pysähtyy itsenäisesti suullisesta käskystä kontaktiesteen alastulolle seisomaan, niin että takajalat ovat kontaktipinnalla ja etujalat ovat maassa…”

Tämä kohta asettaa vaatimukseksi koulutukselle sen että koira tietää mikä on oikea asento. Koiralla tulee olla riittävä tietoisuus paikasta mutta myös asennosta. Kriteerit asennolle voitaisiin itse asiassa kirjata vieläkin tarkemmin. Missä kulmassa esimerkiksi etujalkojen tulee olla suhteessa kontaktin alastuloon sivusuunnassa jne. Toisaalta tämä kuvaus saattaa olla riittävä kun puhutaan jo kokonaisen kontaktiesteen suorittamisesta, ei pelkän asennon opettamisesta. Siinä on hyvä tehdä itselleen selväksi missä menee hyvän, sallitun ja virheellisen suorituksen raja.

” Pysähtymisen jälkeen koira katsoo ohjaajaansa ja etenee radalla vasta ohjaajan suullisesta käskystä”

Kohta asettaa vaatimukset/kriteerit esteeltä poistumiseen ja toimintaan ennen poistumista. Minä haluan että koirani katsovat minua kontaktiasennon saavutettuaan. Mitä sinä haluat? Voi olla että haluatkin että koirasi katsoo eteenpäin, joka on aivan yhtä hyvä kriteeri kuin omani.

Tämä oli kuitenkin vain pieni esimerkki millainen suoritus voisi olla kirjallisena. Ja kuten edelläkin jo mainitsin, niin tämäkin kuvaus voisi olla paljon, paljon tarkempi. Se voisi sisältää tosiaan tarkan kuvauksen itse asennolle, asentoon menemiselle ja asennosta poistumiselle. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että mitä vähemmän on kouluttanut pysäytyskontakteja, sen tarkempi kuvaus on tarpeen, jotta itse tietää mitä haetaan. Kokeneidenkin kouluttajien kannattaa kirjoittaa ainakin hieman laajempi kuvaus paperille kuin ensimmäinen esimerkkini oli: ” Juoksee kontaktiesteen yli, pysähtyen alas”

Nyt kun meillä on kriteerit ja suorituksen osa-alueet hallinnassa. Tiedämme mitä haluamme. Lähdetään tarkastelemaan itse suoritusta. Onko se sellainen kuin haluamme? Video omien poikien kontaktisuorituksesta keinulla kesältä 2012

Meillä ei kriteeri vaihdu oli kyseessä sitten A-este, keinu tai puomi. Kriteerit ovat aina samat. Fyysisessä mielessä keinulla korostuu koiran tasapaino, koordinaatio ja syvätuki. A:lla vastaavasti korostuu alastulossa takapään hallinta ja keskivartalon tuki sekä lapa-alueen lihaskunto. Puomisuorituksen nopeuteen vaikuttavat koordinaatio, tasapaino ja tietoisuus jaloista. Miksi fysiikka on niin tärkeää? Yksinkertaisesti ilman hyvää koordinaatiota, tasapainoa ja lihaskuntoa koirasi ei kykene suorittamaan keinua yhdessä sekunnissa. Fyysiset puutteet heijastuvat koiran nopeuteen, koska koira joutuu varmistamaan omaa etenemistään esteellä ja varmistamaan että se ei sieltä putoa.

Oletetaan että nämä fyysiset ominaisuudet on koirallasi hallinnassa. Koirasi kontaktisuorituksessa mättää jokin muu. Ja ajatellaan että se on nimenomaan tuo 2on-2off asentoon hakeutuminen ja asennon löytäminen. Jälleen seuraa monta kiperää kysymystä sinulle joihin on hyvä vastata rehellisesti 🙂

  • Milloin huomasit kontaktiasennon huonontuneen?
  • Milloin puutuit siihen koulutuksellisesti? Odotitko hetken tai vähän pidemmänkin ajan ennen kuin aloit puuttumaan aiheeseen.
  • Oletko ollut johdonmukainen? Oletko sallinut joskus puutteellisen suorituksen ja toisinaan puuttunut siihen?
  • Oletko rangaissut koiraa kontaktialueella?

Kontaktipaikan tulisi olla koiralle aina positiivinen paikka ja asia. Se on asia jonne koira haluaa mennä, koska siellä ollessaan maailma on parempi paikka. Aurinko paistaa, pikkulinnut laulavat ja mikä parasta ohjaaja on erittäin onnellinen ja tyytyväinen ihminen. Sinne on ilo mennä. Sinne halutaan mennä. Sinne on PAKKO päästä! Ja tällaisen mielikuvan luomiseen ei voida käyttää torumista, fyysistä kurittamista tms negatiivista ajatusta.

Toki ymmärrän ja käytän itsekin koirillani virheelliseen suoritukseen liittyvää palautetta. Koulutuksellisessa vaiheessa se on vain ”oho, väärin meni, yritä uudestaan” lausahdus. Joka pitää sisällään sen tiedon koiralle että tuo ei ollut sitä mitä odotin, kokeile jotain muuta. Se on itse asiassa koiralle kannustava viesti, jos sitä käyttää oikein. Koira haluaa miellyttää. Mutta ei suinkaan sinua. Vaan vain ja ainoastaan itseään. Se pyrkii kaikella tekemisellään saavuttamaan itselleen jotain sellaista mitä se haluaa. Oli se sitten pallo, rapsutus, nami, vapaus, leikki tms.

Kun voidaan olettaa että koirasi oikeasti osaa asian, olet asiasta 110 prosenttisen varma. Voidaan virheelliseen suoritukseen lisätä toruminen. Mutta toruminen tulee kohdistaa kontaktilta poissaoloon, ei kontaktiesteeseen. Eli koiraa ei koskaan toruta silloin kun se on kontaktialueella, never ever! Toruminen, kuten onnistuneen suorituksen merkitseminenkin on ajoituksellisesti hyvin haastavaa. Koulutuksen kulmakiviä on, että onnistuu torumaan tai palkitsemaan oikeasta asiasta, oikealla hetkellä. Olet saattanut nähdä koiria joita esimerkiksi torutaan silloin kun koira seisoo lattialla, poissa kontaktialueelta. Kysy silloin mielessäsi: ”Mistä koiraa torutaan?”. Koiraa torutaan tuossa tilanteessa lattialla seisomisesta, eikä suinkaan esimerkiksi kontaktialueen ylihyppäämisestä. Toruminen tulisi siis osata ajoittaa siihen kohtaan kun näkee koiransa lähtevän ponnistukseen, ajattelematta edes pysähtymistä. Torumisen tulee siis liittyä siihen loikkaamiseen jonka koira tekee. Saitko juonesta kiinni? Haastava vai mitä?

Miksi kontaktialueella ei sitten saisi koiraa torua? Siihen voin esittää sinulle vain vastakysymyksen: Kuinka mielelläsi sinä menisit paikkaan jossa tiedät aina saavasi turpaan tai haukkuja? Verrattuna paikkaan jossa sinua vain kehutaan ja saatat saada jopa palkankorotuksen tai bonuksen? Minä ainakin haluaisin mennä jälkimmäiseen ja mahdollisimman usein vieläpä.

Toinen virheellinen tapa mielestäni kontaktisuorituksen korjaamiseen on pakottaa koira takaisin kontaktialueelle, esimerkiksi peruuttamalla koira sinne, heittämällä koira sinne tai käskyttämällä se sinne. Miksi? Kysy mieluummin mitä opetat koirallesi ko toiminolla. Jos et heti keksi, niin mene seisomaan itse puomin alastulolle. Ota kaksi askelta eteen ja kaksi askelta takaisin kontaktille. Anna itsellesi nami. Ota taas pari askelta eteen ja pari takaisin kontaktille ja anna nami. Mitä liikettä opetat nyt itsellesi? Mistä nami tuli? Nami tuli siitä että sahasit kontaktilta pois ja takaisin sille. Eli palkkasit tätä sahausliikettä. Aivan samoin jos koirasi himmaa kontaktiesteen alastulolla, jäät odottamaan että koira hakeutuu sinne alastuloon (HUOM! Nyt ei puhuta varhaiskoulutuksesta) ja palkkaa koiran kun se on hakeutunut asentoon, vaikka siihen nyt olisi mennyt x minuuttia. Mitä opetat? Mitä vahvistat? Vahvistatko nopeaa etenemistä asentoon?

Eli kaiken kouluttamisen perustana on se että tiedät itse mitä haluat. Vahvistat niitä asioita mitkä sisältyvät tuohon omaan mielikuvaasi. Ajoita palkkaaminen ja toruminen oikein. Voit itse asiassa ihan hyvin unohtaa vaikka torumisen, jos niikseen haluat. Mutta palkkaamista et voi lopettaa koskaan. Et edes kokeneelta koiralta. Jokainen koira vaatii vähintään satunnaista palkkaamista ja vahvistamista oikeista asioista.

Mutta sitten kaiken tämän jälkeen takaisin alkuperäiseen aiheeseen: Kuralle menneiden kontaktien korjaamiseen. Vai olemmeko jo siinä? Ehkäpä?

Huilla kuitenkin tuli kesällä pitämämme tauon aikana kontaktiongelma. Se ei enää hakeutunut itsenäisesti alastuloasentoon. Huomasin tämän ratatreeneissä 20.6.2012

Hui ei hakeutunut enää selvästi opettelemaamme asentoon. Se jäi liian ylös. Asentoon hakeutuminen oli myös riippuvainen omasta liikkeestäni. Vedättämällä sen sai asentoon, ilman vetoa ei. Joten teimme tarkistustreenit kotipihalla jotka osoittivat kylmän totuuden: Kontaktit olivat kuralla

Nämä on niitä hetkiä joita ei toivo kohtaavansa mutta jotka on varsin yleisiä koiran koulutuksessa. Aina välillä asioissa tulee takapakkia. Ei pidä masentua vaan korjata tilanne. Mielestäni tilanteen korjaamiseen on ainoa tie se että lähtee liikkeelle opetuksen alusta. Saatat kysyä anteeksi mitä? Mutta kyllä, kuulit oikein. Unohda kaikki kikkakolmoset, etupalkat, apupalkkaajat, palkkaustavan muutokset yms. Jos kyseessä on nimenomaan aikaisemmin hyvin kontaktit suorittanut koira joka ykskaks muuttaa toimintaansa. Kyse ei ole sen suuremmasta asiasta kuin oikeiden asioiden vahvistamisesta ja muistuttamisesta. Ei siihen tarvita taikatemppuja. Riittää että lasket harjoituksen tasoa niin helpoksi että koiran on mahdollista onnistua. Jos aikaisemmin koiran kontaktiasennon opettamiseen menee 6 viikkoa, kun lähdetään nollatilanteesta liikkeelle, niin korjaaminen tapahtuu vastaavasti kuudessa päivässä. Toki vain silloin jos puutut asiaan heti kun sen huomaat ja lasket kriteerit niin alas että koira varmasti onnistuu. Eli käytännössä tämä tarkoittaa takaisin lähtöruutuun.

Meidän kontaktienkorjaus näytti tältä. Unohdimme hetkeksi esteet, palasimme vauva-ajan harjoitteluvälineeseen: kontaktilautaan ja harjoittelimme omalla pihalla.

Josta päästiin varsin nopeasti takaisin yksittäisille kontaktiesteille ja sen jälkeen voitiin ottaa kontaktit osaksi rataa

Eli jos koirasi kontaktit yks kaks ”hajoavat”, niin

  • vastaa ensin edellä esittämiini kysymyksiin.
  • Kirjoita oma kuvauksesi ihannesuorituksesta paperille. Vertaa sitä todellisuuteen ja kartoita missä vika on.
  • Palaa takaisin perusasioiden harjoitteluun ja vahvistamiseen. Ja muista korjaamisen jälkeen olla johdonmukainen. Se on reilua koiraasi kohtaan. Salli se mikä on paperille kirjoitettu. Voi kirjata ylös sen vaihtelun minkä sallit esimerkiksi asennon suoruudessa, mutta pysy siinä mitä olet asettanut kriteeriksi. Jos vaihdat vaatimustasi vähän väliä, päivästä tai tuulestasi riippuen saat vain epävarman koiran.
  • Pidä kontaktialue ja asento vain positiivisena asiana.
  • Ajoita palkkaus ja toruminen oikea-aikaisesti. Muista palkita epäsäännöllisesti myös kokenutta koiraa.
  • Haasta itsesi ja koirasi. Älä tyydy siihen suoritukseen minkä jo varmasti osaatte, vaan vaikeuta harjoituksia omalla sijoittumisellasi, erikoisilla liikkumistyyleillä ja häiriöillä. Kannusta koiraa ja muista virheellinen suoritus on vain mahdollisuus uuteen yritykseen.

MUKAVIA kontaktihetkiä

Kontaktityö on tuottanut tulosta

Maanantaina kävimme vapaatreenaamassa heti aamutuimaan. Ohjelmaan olin suunnitellut kepit ja keinun. Näiden lisäksi tein vielä lopuksi muutaman käsien merkitys harjoituksen serpentiinillä ja välistävedoissa.

Kontaktityö on tuottanut selvästi tulosta, sillä keinusuoritukset olivat molemmilla pojilla varsin ripeitä. Huin keskiarvo kahdeksalla toistolla oli 1:09 sekuntia ja Chadin 1:12 sekuntia. Chadin hyvä keskiarvo yllätti, sillä Chadillä on erilainen tyyli keinulla kuin Huilla ja olen ajatellut että Chadin ryömimistyyli olisi selvästi hitaampi, mutta ei se vaan olekaan.

Mukavaa oli huomata että Juhannuksen yli tehty kontaktityö kotona on tuottanut tulosta ja Huilla oli jälleen hyvä focus eteenpäin

Keinun jälkeen siirryttiin sitten keppitreeniin jossa Hui yllätti tänään olemalla Chadiä pätevämpi radanlukutaidossa. Tein ensin molempien kanssa keppejä yksittäin ja sitten siirryttiin lähetyksiin parin hypyn kautta. Hui näki ennen keppejä olevan suoran, Chad ei. Eli oli tarkoitus mennä hyppy-hyppy-kepit. Hui teki tunnollisesti hyppy-hyppy-kepit. Chad teki hyppy-kepit. Eli sivuhyppy jäi välistä. Se ei nähnyt koko hyppyä, näki vain kepit. Nytkö jo ollaan siinä pisteessä että ”pojasta polvi paranee”?

Hui on selvästi myös hiljalleen alkanut päästä juonesta kiinni välistävedoissa, enää ne ei ole niin tuskaa, mutta ei ne varmat ole. Chad on myös vähän jumittuja. Kun tehdään ensin serpentiini se menee hienosti, sitten kun pitäisi vaihtaa välistävetoihin pitää pari kertaa muistuttaa sitten se tekeeekin vain välistävetoja… ei näe enää serpentiiniä.

Treenien aikana tuli myös puhelimeen ilmoitus uudesta sähköpostista. Ja varsin mukava viesti siellä meitä odottikin. Huin lonkka- ja kyynärlausunto Kennelliitosta. Hui on parasta A-luokkaa ja nyt ihan virallisestikin. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0

Huin kontaktit on kuralla

Musta on tullut ihan järkyttävän laiska blogin päivittäjä. Viime viikolla ollaan kuitenkin treenattu enemmän kuin pitkiin aikoihin. Merkityksellisin asia tämän viikon aikana on ollut että tajusin, että Huin kontaktit on päässeet tauon aikana menemään kuralle joten aloitin niitä työstämään loppuviikosta.

Torstaina 21.6 tein kotona kontakteja pentuaikaisella kontaktiharjoittella ja siinä totuus tuli ilmi kaikessa karuudessan.

Perjantaina kävimme tekemässä kontakteja pentupuomilla Ojangossa. Edelleen huonoja vetoja joten perjantai-iltana päätin sitten ottaa lusikan vaan kauniiseen käteen ja palata ihan perusteisiin. Eli otin lautatreeniä pihamaalla. Asentona kaikkein vaikein: ohjaaja laudan takana. Alkuun Hui vaan pyöri, mutta sitten alkoi asento löytyä ja lopuksi saatiin lähettämällä aikaseksi oikein nättejä suorituksia. Näitä siis on vaan nyt jatkettava. Uusi kontaktiharjoite kotiinkin pitäisi tehdä. Näköjään noita kontakteja vaan on säännöllisesti treenattava.

Kirjoitin aiheesta jopa Target Teamin keskustelupalstallekin seuraavasti:

”Hui on nyt pari kertaa viime treeneissä tehnyt kontaktien kanssa sitä että se ei ole täpännyt etujalkoja maahan vaan jäänyt asentoonsa alastulon päälle. Tämä tuli nyt meille työnalle ihan näinä viime treenikertoina. Samoin kuin Huin keinu on ollut paljon napakampi/sähäkämpi aikaisemmin. Mä olen vähän sellainen että lähden oman koiran muuttuneita käytöksiä ensin etsimään fyssarin kautta ja sitten jos sieltä ei löydy mitään syytä niin sitten seuraavaksi koulutuksen kautta. Huilla on seuraava fyssarikerta vasta parin viikon päästä (to 5.7) joten me siihen asti olen ajatellut treenata asentoa/paikkaa kotosalla laudallamme jolla kontaktit on opetettu ja kentälle mentäessämme myös esteillä.

Tässä video tämän päiväisestä treenistämme jossa tulee tuo kontaktiasento puomilla esille ja sitten keinun epävarma suoritus. Tässä voi olla taustalla ihan sekin että herra on vaan vähän ”unohtanut” kun mulla oli toukokuussa kohtuullisen kiireaikaa töissä enkä päässyt niin paljon treenaamaan kuin normaalisti joten kontakteja ei välttämättä tehty kertaakaan muutaman viikon aikana. Ja jotenkin itse koen että nuoret koirat tarvitsevat esteistä säännöllistä ”muistuttamista” jotta suoritukset pysyy hyvinä.

Kurkistin treenimuistiinpanoistamme noita treenikertojamme ja keinusuorituksia ja sain tällaisen kaavan aikaseksi (taas näkee hyvän puolen noiden treenimuisteloiden kirjoittamiselle)

Huin Keinun kehitys

Tässä on yksi keinusuoritus joka oli ”normaalilla” tasollamme. Tämä on siis niinkin kaukaa kuin 10.4.2012 sen jälkeen olemme tehneet keinua 25.4 jolloin treenattiin ulkona pentukeinulla. (Tuossa videossa äänet menee vähän miten sattuu). Mutta tuollaiset keinut olemme tehneet siis aikaisemmin myös ”isolla” keinulla. Sitten olikin taukoa, peräti niin pitkään kuin 5.6.2012 asti jolloin seuraavan kerran tehtiin keinua osana ratatreeniä  (Huin suoritukset alkaa kohdasta 1:33) Ja siellä tuli eka lentokeinu vastaan ekalla suorituskerralla. Merkittävästi musta Hui ei ottanut tuosta kuitenkaan nokkiinsa, mutta tuon jälkeen keinusuoritukset ovat vain huonontuneet. Hui siis vilkuilee taakse, himmaa keinulla.

Huin Kepit

Toinen asia mikä huolestuttaa itseäni on Huin kepit. Keppien treenaus lähti hyvin käyntiin. Se oppi ajatuksen todella nopeasti. Motivaatiota tuntui löytyvän. Mutta nyt kun ollaan siirrytty ”puukeppeihin” niin Huin motivaatio on selvästi huonompi. Se saattaa pujotella kerran hyvin. Sen jälkeen se hakee useimmiten oikein sisään, mutta menettää rytmin, tulee pois kesken tms. Myös vauhti on alkanut hidastumaan. Kellotin videolta alkuaikoina kepeiltä jopa 2.3 sekunnin vauhteja, nyt ollaan jossain 3 sekunnin tasossa tai pikkasen jopa päälle. Mitä vinkkejä tähän? Olen itse ajatellut ottaa askeleen taaksepäin ja laittaa Huin kapealle kujalle ja tehdä siinä paljon, mukavia toistoja. Osana rataa kepit meni alussa 6.4 kun oltiin juuri aloitettu keppien opettelu, mutta nyt ei enää juurikaan mene osana rataa. Tosin olen kyllä hävyttömän paljon tehnyt sitä että en ole luottanut koiraan vaan olen keskeyttänyt (palkkapiste) ennen keppejä ja jatkanut taas kepeiltä eteenpäin ja sitten säännöllisen epäsäännöllisesti joko palkattu keppien päähän tai vasta muutaman esteen jälkeen.

Yksi syy mitä olen miettinyt on tosiaan tuo keppimateriaalimuutos. Alku opeteltiin smartin oransseilla muovikepeillä jotka joustaa mukavasti koiran pujotellessa. Mutta nyt BATn smartin kepit on rikki joten ollaan jouduttu pujottelemaan vain puukepeillä ja metallisilla, ohkasilla kepeillä. Puukepit varsinkin on minusta todella ”jäykät” eikä jousta yhtään koiran liikkeen mukana.

Mutta sellaisia huolia meillä: kepit, kontaktiasento/paikka ja keinun epävarmuus. Olisi ihan mukavaa että esim jos ensi kerralla ehdittäisiin vaikka pohtimaan koirien keppiopetuksia. Luulen, että moni voisi kaivata niihin vinkkejä. Itse haluaisin Huille mahdollisimman itsenäiset ja nopeat kepit. Kepeillä kun aikaero voi olla tosiaan jopa melkein pari sekuntia, niin se on varsin merkityksellinen este minusta.”

Timo vastasi viestiini seuraavasti:

Ekaksi Huin kontakteihin. On oikein hyvä ensin varmistaa, ettei koirassa ole mitään fyysistä ongelmaa. Videoata katsoessa minun mielestäni ongelma oli sama aalla, keinulla ja puomilla. Eli Koira ei keskittynyt loppuun asti esteeseen, vaan ajatus siirtyi liian aikaisin ohjaajaan. Tämä on kovin yleistä ja syitä saattaa olla useampia. Ainakin näitä on hyvä miettiä:

  • Kun nuorelle koiralle tehdään esteitä yksittäin, niin loppuun asti tekeminen on usein hyvää. Kun esteet siirretään osaksi rataa, alkaa koira miettimään jatkoa.
  • Vapautus. Tämä tulee usein eteen kun on jonkin verran kisattu. Koiraa on vapautettu juuri ennen kuin se on ehtinyt tekemään sille opetetun tempun (lyödä etujalat maahan). Tällöin koira alkaa kysymään vapautusta.
  • Alkuvaiheessa tulee usein treenattua siten, että itse juoksee esteen suuntaisesti ja vähän ohi. Koulutuksen edetessä (ratamaisiin)treeneihin tulee kohtia, jossa ohjaaja jää jälkeen, ottaa sivuetäisyyttä tai liike on muuten erilainen kuin opetetussa peruskaavassa. Näistä saattaa tulla koiralle epävarmuutta, mikäli näitä asioita ei ole vahvistettu riittävästi.

Nämä nyt ekana tuli mieleen. On varmasti kaikille suht selvää, mutta kannattaa kuitenkin miettiä näitä asioita oman koiran kannalta.

Tulemme seuraavalla kerralla tekemään näihin liittyvää treeniä.

Vielä pikaisesti kepeistä. Materiaaleilla on tosi iso merkitys. Olin muutama vuosi sitten kouluttamassa porukkaa, joka treenasi metallikepeillä ja suurimmalla osalla koirista oli pujottelu ongelmia. Kun ne vaihdettiin muovikeppeihin, alkoi homma etenemään varsin nopeasti. Samoin batin metallikepeillä on koirilla (valmennusryhmässä) selvästi enemmän häikkää. Itse en tämän kokemuksen myötä metallikeppejä haluaisi omille koirille käyttää. Smartin kepit on tosi kivat ja joustaa paljon. Ongelma tulee siinä, että kun muut ei jousta, ei koira voi käyttää samaa tekniikkaa.

Kuja on hieno idea, kannatetaan. (itse opettanut kujalla viime vuosituhannelta alkaen).
Ja juu, keppejäkin on tarkoitus seuraavalla kerralla katsastaa

Sitten utelin ihannesuoritusaikoja:

  • Keinulle (alle 1,5 sek)
  • Puomille (alle 2 sek.)
  • A-esteelle (1,5 sek)

Suluissa Timon antamat aika-arviot

BAT Viikkotreenit 27.3.2012

Chadin viikkotreenit jäivät varsin lyhyeksi, kun herra mennä kolautti itsensä sitten putken takana olevan hypyn siivekkeeseen sen verran voimalla, että poistuimme kentältä nilkuttaen. Onneksi kuitenkin nilkutus pian kaikkosi, mutta taidan laittaa sen varuiksi loppuarkiviikoksi lepoon.

Chadin treenien jälkeen tehtiin Huin kanssa keppejä. Asento oli edelleen tosi hyvä, vauhtiakin on alkanut tulemaan ja kyseleminen on jäänyt. Otettiin pikkasen jo kulmiakin mukaan. Vielä Hui ei näytä kestävän nurjan puolen keppejä, joten ne täytyy laittaa seuraavaksi treenilistalle. Tein muutenkin pientä treenisuunnitelmaa, kuinka etenemme keppien kanssa. Alkuun siis laitamme kuusi keppiä kuosiin. Ja sen jälkeen sitten yhdistämme niihin toiset kuusi. Tavoitteena olisi että kuusi ensimmäistä keppiä toimisi 1.5.2012 mennessä. Eli noin kuukausi… Kiire tulee, mutta on aivan mahdollista mielestäni. Riippuen toki siitä kuinka usein päästään keppejä treenaamaan.

Videon lopussa muutama veto alusta, keskeltä ja lopusta hidastettuna. Lähinnä nähdäkseni paremmin onko pujottelussa vielä minkäänlaista rytmiä. Eipä juuri ole, mutta eiköhän sekin sieltä tule, jahka pikkuherra päättää millä tavalla sille on edullisinta kepeillä edetä.

Alustava treenisuunnitelma:

  1. Nurjan puolen vahvistaminen
  2. oma liike mukaan
  3. kutsu, lähetys, saatto molemmin puolin
  4. hyppy ennen keppejä
  5. hyppy keppien jälkeen
  6. putki ennen keppejä
  7. Putki keppien jälkeen
  8. ohjurit pois

Keppisession jälkeen teimme Huin kanssa vielä muutaman kerran puomia. Kokeiltiin ensimmäisen kerran miten juoksukontaktit sujuvat ja erottaako herra ne 2on-2off:sta. Hyvin erotti. Nyt vaan esteitä mukaan ja satunnaisvaihtelua. Hienoa jos nää alkaa molemmat toimia näin hyvin. Ei ehkä kuitenkaan kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa 🙂

Päällejuoksua, kontakteja ja ohjaajasta poispäinkääntymistä lauantain vapaatreeneissä

Lauantai aamulla lähdettiin poikien kanssa vapaatreenaamaa Ojankoon. Huin kanssa aiheina oli:  ohjaajasta poispäinkääntyminen, 2on-2off kontaktit pysäytyksellä ja ilman sekä päällejuoksu. Chadin kanssa tehtiin vain ohjaajasta poispäinkääntymistä, koska se oli torstai iltana käynyt fyssarilla ja halusin vielä pitää sen treenit kevyinä. Sen takia se hyppäsi samankorkuisia hyppyjäkin kuin Hui.

Aloitettiin treenit ohjaajasta poispäin kääntymisellä. Tehtiin harjoitusta puomin alastulolla, jolta piti kääntyä oikealle hypylle. Chad alkaa olla jo aika hyvä suunnan vaihtamisessa, mutta Hui taitaa saada aiheesta tukiopetusta, että yltää Chadin tasolle.
Hui teki näitä harjoituksia tänään myös vähemmän sillä sen kanssa tehtiin myös 2on-2off kontakteja pysäytyksellä ja ilman.

Edessä on hyppy ja putki. Nämä vaatii vielä paljon, paljon, paljon toistoja että ovat varmat. Enemmän pysäytyksiä ja vähemmän läpijuoksuja. Haluan kuitenkin että pysäytykset pysyy varmoina, eikä niiden taso saa laskea. Jos taso alkaa laskemaan niin sitten vaaditaan aina pysäytys. Chadillä tämä toimii niin hyvin, joten toivoisin että saan sen myös Huille käyttöön.

Tämän jälkeen pidettiin pieni tauko ja käytiin ulkoilemassa. Lopuksi otin Huin kanssa päällejuoksutreenin.
Tämä treeni oli ehkä tämän päivän kohokohta. Viimeksi Huin kanssa ollaan tehty päällejuoksuja joulukuun puolessa välissä ja silloin en saanut niitä toimimaan, en lainkaan. Tosin yritin tehdä niitä myös useammalla peräkkäisellä sivuhypyllä.  Nyt tehtiin pienellä ratapätkällä jossa oli vain kaksi hyppyä ja U-putki. Aloitettiin yhdellä hypyllä ja jatkettiin siitä sitten putkeen ja sen jälkeen lisättiin toinen hyppy ja lopuksi vielä aloitushyppy + putki. Jolloin saatiin aikaiseksi seuraavanlainen sarja: hyppy + päällejuoksu + putki + päällejuoksu + päällejuoksu + putki. Samalla tuli vahvistettua esteen takaakiertoja.

2on-2off kontaktit pysähdyksellä ja ilman pysähtymistä

Kennelyskän takia, johon lopulta meidän perheestä sairastui vain Chad ja sekin yski vain yhden päivän, olemme olleet parisen viikkoa ihan kotosalla. Ensimmäisen viikon otimme aika rauhallisesti jotta koirat varmasti saavat levätä ja mahdolliset jälkitaudit ei iskisi. Loppuviikosta kävimme jo hieman lenkkeilemässä. Hui pysyi koko ajan oireettomana joten sen kanssa opeteltiin jotain uusia temppuja (Video).
Viikon 30 lopulla alettiin sitten touhuta taas jo enemmän.

Aloitimme Huin kanssa opettelemaan variaatioita 2on-2off kontaktiin eli vapautusta ilman pysähdystä. Omat koirani osaavat siis vain 2on-2off kontaktit mutta tarpeen vaatiessa voin vapauttaa ne ennen ”laskeutumista” jolloin niiden silti pitää juosta lankku loppuun asti, jolloin päästään lähelle juoksukontaktia. Videoin kuvauksissa on enemmän tarinaa:

Tätä metodia (eli vapautusta ilman pysähdystä) me treenataan samoin kun pysähdystäkin, eli ensin se kuntoon ilman esteitä ja sit kun sujuu hyvin lankulla ja muilla esineillä niin sitten vasta siirretään se esteille.

Valssitreenit Agimestalla 13.1.2012

Laiska treeniviikko takana. Agilityä ollaan harjoiteltu ainoastaan perjantai-iltana Agimestalla oman koulutusvuoroni päätteeksi. Laiskan treeniviikon takia skipattiin hyppytekniikkaharjoitukset (Hyi minua!) ja tehtiinkin valssitreenit.

Alkuperäinen suunnitelmani oli, että olisin mennyt viikonloppuna treenaamaan Ojankoon, mutta Ojangon Vuokkoset Areena onkin koko viikonlopun varattuna, joten siksi tehtiin nyt viikonlopuksi suunniteltu valssitreeni.

Ko. ratapiirustuksesta tehtiin vain punaiset pallot, kuutosputkeen asti. Siniset jäävät sitten seuraaavaan treenikertaan.

Valssin saloihin meille liittyy olennaisena osana myös focus ja hypyn merkkaaminen. Näitä taitoja tarvittiin myös tässä harjoituksessa.

Alla Huin valssitreenit. Ensin normaalinopeudella ja sitten toinen video jossa osa vedoista on hidastettuna. Katson aika usein omia ohjauksiani hidastettuna, sillä silloin näen paremmin missä menee metsään, missä olen liian myöhässä jne.

Valssit ei ole minun vahvinta alaani ja siksi niitä pitäisi harjoitella vielä enemmän. Chadin kanssa homma toimii jo jotenkuten kun uskalla luottaa siihen että koira ottaa hypyn vaikka itse lähdenkin ”pois alta”. Huita tuli pikkasen varmisteltua liiaksi. Ja lisäksi taas tuli esille se että pikkunaskali on isoveljeään aika paljonkin sähäkämpi, joten sen kanssa saa olla vielä vikkelämpi liikkeissään. Kun olin ensin treenannut Huin kanssa ja sitten Chadin kanssa, niin Chad tuntui jopa hitaalta 🙂

Lopuksi tehtiin muutaman kerran puomi liikkeessä, niin että irrottauduin sivusuunnassa esteestä. Hyvin pikkuherra malttoi hakeutua silti kontaktille oikeaan asentoon.

Olkapääkäännös ja Putki-Puomierottelua 3.1.2012

Eilen käytiin poikien kanssa korkkaamassa Vuokkoset Areena, KILP2-ryhmän treenivuorolla. Ryhmällämme oli omatoimikerta. Olin tehnyt pienen ratapätkän, jonka alussa päästiin treenaamaan meille kaikille uutta asiaa, ns. Olkapääkäännöstä (aivan oma nimi).

Ko. käännöksen historia on seuraava: Meillä on Chadin kanssa ollut ongelmana noi putken ”väärät päät” ja viimeisessä Agi.fi-lehdessä Jenny Damn:n jutussa oli meillekin tuttujuttu: ”käsi lähellä, koira lähellä”. Mutta ko. artikkelissa tuli esille myös tämä ns. Olkapääkäännös tai sellaiseksi sen ainakin itse sovelsin artikkelista 🙂 Sitä olin päättänyt kokeilla Chadille noihin putken ”vääriin päihin” ja homma toimi alusta alkaen kuin junan vessa. Ennen omia vetojamme ”koulutin” myös yhtä ryhmäläistämme jolle myös esittelin ko. metodin ja tällä koirakolla myös kääntö toimi tosi hyvin, kun kääntö vaan tehtiin tosiaan sieltä olkapäästä, ja unohdetaen käsi kokonaan. Heti jos käsi alkoi, edes ranteesta, liikkumaan meni koira putken toiseen päähän, joka oli varsin tyrkyllä, heti hypyn takana. Hui kääntyi olkapääkäännöksellä vielä vähän jopa liiankin hyvin, eli se pyörähti putken suun edessä useammalla toistolla, mutta en antanut tämän häiritä tällä kertaa. Kun treeninä oli kuitenkin nimenomaan tuo reagointi ko. ohjaukseen.

Huin kanssa tehtiin vielä ekan kerran myös putki-puomierottelua. Ja Wau! Pikkuherra veteli ko. kohdan 90%:sti oikein. Ei tehty puomia loppuun asti, riitti että se haki oikean esteen.

Chadille ko. rata oli ”liiankin helppo”, joten siinä laitettiin hieman lisähaastetta distance-treenien muodossa. Eli alun olkapääkäännöksen ja putki-puomierottelun jälkeen pyrin ohjaamaan Chadiä mahdollisimman kaukaa: Lähettämään kepit kaukaa, lähettämään A:n takana olevalle putkelle kaukaa jne. Kerrattiin myös Focusta ekaan esteeseen ja toimii tosi hyvin. nyt vaan kun uskaltaisi sitten vihdoin ottaa ko metodin käyttöön myös kisakentille, niihin ratoihin joissa on siihen sopiva alku.

Kontaktitreenit keittiössä 6.12.2011

Koska olen ollut pitkään flunssan kourissa niin päätin illalla hieman aktivoida nuorta herraa. Pidettiin kontaktien kertaustreenit keittiössä kontaktilaudan avulla. Viime kontaktitreeneistä onkin jo aikaa pari, kolme kuukautta. Mutta silti hienosti penikka muisti asian. Voisi ehkä jo sanoa, että se osaa ko. paikan. Tehtiin lähetyksiä ja kutsuja (sen verran mitä nyt keittiössä mahtui tekemään). Kutsu & Liike ei alkuun onnistunut, mutta sitten jarrut alkoi toimia ja saatiin siitäkin hyvät toistot loppuun.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=VyL_VfmCzkQ

Kontaktitreenin jälkeen harjoiteltiin myös ekan kerran liikkeestä maahan menoa. Lähinnä tätä taitoa saatamme tarvita paimennuksessa. (Video)

Poikien kanssa Ojangossa 5.10.2011

Lähettiin Chadin kanssa päiväsaikaan tekemään eilistä BAT:n viikkotreenin rataa uudelleen, kun siitä jäi hampaankoloon aika monta asiaa.

Halusin kokeilla leijeröinnillä keinun haun ja sieltä kepeille. Eilen siinä oli suuria ongelmia, tänään ei mitään. Tosin veikkaan syyksi pimeyttä. Chad ei vaan nähnyt keinua kunnolla. Lisäksi halusin kokeilla A-hyppy-putki kuviota useammalla tavalla. Eilen tehtiin sitä vain sokkari-pakkovalssi-jaakotuksella ja se ei tuntunut istuvalta itselleni. Mietin illan/yön aikana muita vaihtoehtoja ja päädyin kokeilemaan sekä twistiä että käsien vaihtoa. Käsien vaihdolla se sujui parhaiten. Ennen koko radan tekoa tehtiin vielä puomi-hyppy-muuri kuviota, mutta siinä alkoi olla jo puhti ukosta poissa. Lopuksi sitten koko rata nollalla läpi. Tein keinulle putken leijeröiden, A:lta hypyn käsien vaihdolla ja hyppy-muuri kuvion sokkari-takaaleikkausyhdistelmällä. Nämä vaihtoehdot tuntuivat itselle luontaisimmille noihin kohtiin. Vaikka hyvähän se on olla monia eri vaihtoehtoja, että kykenee sitten kisoissa vetämään kullekin kerralle sopivimman kuvion hihasta. Mutta valssit ei vaan ole mun alaa 🙂

Hui teki omaa treeniään mikä osoittautui sille aivan liian vaikeaksi. Kuvio oli seuraavanlainen:

Tarkoitus olisi ollut että olisin saanut ohjattua koko hoidon kahden ensimmäisen hypyn takaa. Mutta poispäinkäännös kolmoshypylle ei toiminut ollenkaan. Poika muutenkin vilkuili koko ajan minua, eikä esteitä. Tehtiin sitten vinottaisten hyppyjen suoraa jokunen kerta targetin avulla. Huomasin myös että takaaleikkaukset ei toimi ollenkaan, vaan kundi pyörähtää väärin päin aina. Joten nekin tulisi laittaa treenilistalle. Mutta jos toi focus ensin kunnolla esteisiin ja hyvä irtoaminen, katsotaan sitten niitä tekniikoita enemmän myöhemmin. Lopuksi tehtiin vielä pentukeinua hypyn kautta. Kundi loikki kontaktit kuin aropupu. Treeniä, treeniä ja vielä kerran treeniä.

Jos eilen ei mennyt kovin hyvin Chadillä, niin tänään sitten taas Huilla ei mennyt kauheen hyvin. Näin se näköjään vaan menee. Nyt pari päivää taukoa (ehkä) ja sitten taas viikonloppuna uudelleen treenailemaan. Ehkä jopa Ojankoon asti, jos vaan kelit sen sallii.

Poikien kanssa Ojangossa 30.9.2011

Sari soitteli aamupäivällä, että lähdenkö treeniseuraksi ja lähdettiinhän me. Tietenkin! Ojangossa oli jonkun edellisen ryhmän rata numeroineen paikoillaan joten otimme molemmat siitä sopivat pätkät treenattavaksi. Tein Chadin kanssa alkupätkän, välistävetoihin saakka. Oli kiva huomata että välistävedot toimi nyt moitteettomasti myös radalla. Hienoa!

Ratapätkän jälkeen Sari treenaili omia treenijuttujaan ja mä tein Huin kanssa neljän hypyn perussuoran ja pentukeinua. Sari toimi Huilla apukoutsina niin saatiin suoraan hieman lisää vauhtia. Lisäksi tehtiin putkea ja käsien seuraamisia (sokkari ja valssi). Lopuksi harjoiteltiin vielä paikalla oloa.

Chadin toisessa sessiossa tehtiin sitten puomin vauhtitreenejä, niin että Sari oli palkkaamassa. Annoin pari kertaa Chadin juosta puomin läpi pysähtymättä, kunhan vaan vauhti oli kohdillaan. Sitten laitettiin ”Alas”-käsky mukaan. Vauhti oli parempi. Alas-käsky hidastaa vauhdin heti. Eli ilmeisesti täytyy nyt katsoa missä kohdin ko. käsky kannattaa sanoa. Sanoisiko sen hyvin lähellä kontaktipintaa vai jo puomin alussa. Chad kun yrittää aina välttää virheitä, joka on se perusluonne ja siitä veikkaan ton hidastelun tulevan, että se yrittää varmasti osua kohdilleen… en tiedä.

Lopuksi tein ”Huin neljän hypyn suoralla” Chadin kanssa takaakiertoja.

Mutta oli ihan kivat vapaatreenit vaikka ei ollut varsinaista suunnitelmaa (tai suunnitelmat kyllä on tehty, mutta nyt tällä kertaa ei tehty ko. suunitelmien mukaan oikeastaan mitään).

Seuraavien vapaatreenien aiheet ovatkin kyllä jo selvillä

  • Kaksi vierekkäistä putkea ja niiden erottelu. Eli samalla mennään tohon putken päätreeniin, mitä on suunniteltukin jo aikaisemmin.
  • Kiertämiseen vauhtisuoran jälkeen pitäisi myös treenata vielä muutamat eri variaatiot, esim jos kierrettävän esteeen vieressä on hyppy. Tähän mennessä ollaan harjoiteltu myös vain vetokiertoja, eli käännän Chadin esteestä ”poispäin”. Joskus kuitenkin voi tulla tilanne jolloin minun tulee tehdä työntö taakse eli miten tämän sitten saa vauhdin kanssa toimimaan.

Paljon siis riittää vielä harjoiteltavaa.

Iltapäivätreenit Ojangossa 28.9.2011

Kun olin saanut työt hyvään pisteeseen lähdimme koko konkkaronkka Ojankoon treenaamaan. Chadin kanssa oli suunnitelmissa jatkaa siitä mihin jäätiin sunnuntaina eli hypyn kierron opetteluun suoraan jälkeen ja Huin kanssa oli tarkoitus tehdä jokunen suoratreeni. Sooda oli mukana vain seuraneitinä ja juoksuttajana metsälenkillä.

Aloitin Chadin kanssa kierron opettelun kanssa. Ensin kertasimme viimekertaista eli oikean käden lähetyksiä. Pidin rimat 60 sentissä. Olin rakentanut soikion muotoisen vauhtiradan, jossa esteväli oli noin 6 metriä. Ennen U-putkea oleva hyppy piti kiertää takaa, jotta olisi mahdollisimman houkutteleva este edessä. Onnistumisprosenttimme oikeankäden kierroissa oli 100%! Huimaa!

Tauon jälkeen jatkoimme vasemman käden harjoitteluilla. Nyt laskin riman 45 senttiin aluksi. Pari ekaa toistoa meni haparoiden, mutta kun lähti kulkemaan kulki kuin Junan vessa! Jonka jälkeen taas pieni tauko.

Kolmannella kierroksella teinkin sitten vain yhteen pötköön koko rataa, niin että kiertoja tuli molempiin suuntiin rimojen ollessa 60 sentissä. Superfiilis kuinka näki koiran tajuavan ja osaavan jutun. Edessä oleva putki ei vetänyt kertaakaan puoleensa vaan käännökset olivat jopa kohtuun tiukkoja. Varsinkin oikean käden kääntö oli erityisen napakka.

Ei uskoisi, että lauantaina eli neljä päivää aikaisemmin homma näytti Ninan kurssilla tältä, kun Nina yritti opettaa minua saamaan Chadin ohi hypyn.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=qI2JCeIrwyQ

Tosin tässä on mun syytä se, että en tajunnut kertoa Ninalle, että Chad ymmärtää ”koiran puoleisen käden” hyppykäskyksi. Jos käsi on alhaalla se on tarkoittanut meille ns. lyhyttä hyppyä eikä käteen tulemista. Mä en tiedä miten saisin Chadin ns. käteen. Tule käskyllä se tulee yleensä muo kohti, mutta suorittaen kaikki esteet, jotka ovat meidän välissä. Ehkä se koiran kuljettaminenkin kädessä tulisi opettaa, mutta kun olen vähän tietoisesti sitä karttanut, kun en haluaisi tilanteeseen jossa Chad joutuu etenemään mun tahtia, koska se tarkoittaa silloin hidasta tahtia. Tää on mm. yksi asioista mikä joutui hautomoon viikonlopun treenin jälkeen, että jos kuitenkin on tarvis ns. kuljettaa koiraa, miten sen teen.

Ninan treenin jälkeen menikin melkein koko lauantai-ilta tätä kierto-ongelmaa pohtiessa. Olin aikaisemmin jo kirjannut asian treenilistalle ja Ninan treeneihinkin olin esittänyt toiveen, että ko. problematiikkaa yritettäisiin ratkaista. Kovin paljon Ninalta ei tosiaan asiaan herunut vinkkejä, ainoastaan se että koira pitäisi saada hypyn ohi jollain tapaa, mutta siinä Nina olisi halunnut että mennen varsin lähelle hyppyä. Jos ehdin hypyn lähelle, ei ole ongelma saada Chadiä taakse. Ongelman ydin on nimenomaan se, että mitä jos en ehdi kovin lähelle kierrettävää estettä.

Hieman ajattelutyötä se vaati: Miten kertoa koiralle että seuraava hyppy tulisi kiertää takaa. Mä päädyin lopulta siihen, että koska vastakäsi merkitsee Chadille suunnanmuutosta, niin käytän sitä ja laitan ”puun kiertokäskyn” mukaan. Chad osaa siis kaksi ”kiertokäskyä”: takaa ja kierrä. Tähän mennessä olen käyttänyt radalla vain sanaa takaa, kun se on mulle jotenkin ”loogisempi” mutta kierrä on sitten taas loogisempi itselleni kun lähetän koiran pitkälle kiertoon. Eli loppupeleissä toi liike muistuttaa hyvin paljon ”liioiteltua” poispäinkäännöstä joka myös oli entuudestaan hallinnassa Chadillä.

Lopuksi tehtiin Chadin kanssa hieman tekniikkaharjoittelua yhdellä hypyllä ja hitaalla vauhdilla. Kerrattiin sylkkäri, vippaus ja poispäinkäännös.

Hui treenasi Chadin taukojen aikana. Ensimmäisellä kierroksella tehtiin suoratreeni. Ja pikkumieshän pisteli varsin haipakkaan menemään. Jopa siinä määrin, että mä hävisin ihan 6-0 sille vauhdissa. Ja toisella kierroksella kokeiltiin ekan kerran pentukeinua. Varsin mallikkaasti nappula sitäkin pisteli menemään. Asento tosin oli vino, mutta siihen en nyt puuttunut.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=9zK2GsNR_xU

Sunnuntaipäivä Ojangossa 25.9.2011

Sunnuntaina treenattiin parisen tuntia kaikkien kolmen bc:iden kanssa. Sooda tosin teki vain helppoja suoria ja putiralleja, sillä sen viimeisestä treenistä on kuitenkin kulunut sen verran aikaa. Ja nytkin se tuppasi kieltämään jälleen joitain 55-60 cm:n hyppyjä. Putkien haut ja kontaktit kuitenkin menivät varsin iloisesti.

Hui teki vain pientä suoraa kahdella hypyllä, mutta tällä kertaa laitoin matalat rimat hyppyihin. Lähinnä nähdäkseni hieman miten se hahmottaa etäisyyksiä ja noteeraako se rimoja ollenkaan. Hyvin toimi.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=2rizHqgIURk

Suoratreenin lisäksi tehtiin putkea (U-putki ja suora) ja varjo-ohjaamista. Lopuksi treenattiin vielä Huin kanssa pannan laittoa ulkotiloissa
href=”http://www.youtube.com/watch?v=uNUkTmGalI8

Chad joutuikin sitten varsinaiseen prässiin. Sen kanssa aloitettiin ensin kontaktien nopeustreeneillä. Ne eivät toimineet kovinkaan hyvin. Chad edelleen hidastelee alastuloissa. Hemmetti! Sen jälkeen tehtiin putki-kepit erottelua. Tämä sitä vastoin meni varsin mallikkaasti

Jatkoimme tauon jälkeen oikean putken päätreenillä. Nyt ei ollut juurikaan vaikeuksia, mutta esim lauantaina taas Ninan treeneissä Chad melkein 100%:sti ampui väärään päähän. PAH!

Ja lopuksi vielä tehtiin päivän pääharjoitus eli aloitettiin opettelemaan hypyn kiertämistä vauhtisuoran jälkeen. Tavoitteenahan on että saisin Chadin lähetettyä kiertoon aina noin 20 metrin päästä. Tällä kertaa treenattiin vain oikeaa puolta.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=EPZ8QyT0mjU

Chadin kontaktitreenit pihamaalla 12.9.2011

Aloitettiin tänään sitten työstämään noita Chadin kontakteja, että kontaktilta ei saa poistua kuin suullisella luvalla. Testasin alkuun paria eri käskysanaa (Saa, Ota, Okei) ja valitsin sanan ”Okei” sillä se on molemmille entuudestaan tuttu.

Videon ääninauha tuntuu jotenkin laahavan perässä. Se onkin tällä kertaa kuvattu kännykälläni, kun siinä on ”laajempi” tuo kuvauskulma. Joten näihin pihatreeneihin varsinkin se sopii hyvin kuvaukseen.

Seuraavaksi sitten treenataakin kontakteilta lähtemistä radalla tänä iltana ja tiistai-iltana, kun ollaan viikkotreeneissä. Tänään mennään tuuraamaan seurakaveria ja huomenna on oma ”virallinen” vuoro.

Nyt vaan vaaditaan molemmilta päättäväisyyttä ja johdonmukaisuutta pysyä tuossa sanassa Okei, että siitä ei enää lipsuta. Kisatilanteessa olen siitä pahasti alkanut lipsumaan, oman jännityksen yms takia. Nyt täytyy oikeesti vaan ryhdistäytyä.

Ja muista Sini: Sana on OKEI!

Poikien yhteiset kontaktitreenit 28.8.2011

Päivän päätteeksi otettiin molempien poikien kanssa kontaktitreenit pihalla. Ensin teki Hui, sitten Chad ja lopuksi vielä yhdessä 🙂

Ojangossa 20.8.2011

Lähdettiin poikien kanssa käymään extempore kentällä, kun päivän suunnitelmat menikin vähän uusiksi.

Chadin kanssa pidettiin hyvin kevyet treenit, sillä huomenna korkataan kakkosten kisat. Halusin harjoitella sen kanssa käsien merkitystä hyppysuunnissa. Eli jos lähetän Chadin kääntyvälle hypylle koiran puoleisella kädellä, Chad kääntyy minua kohti. Jos taas lähetänkin vastakkaisella kädellä, niin Chadin pitäisi hypätä minusta poispäin.

Lopuksi otin Chadin kanssa vielä kontakteille vauhtia ja pari kertaa kepit.

Huin kanssa tehtiin varjo-ohjaamista, putkisuoraa ja kontakteja. Hyvin pikkumies selvisi vaikka viereisellä kentällä oli koulutus menossa. Ei häirinnyt häiriö ollenkaan keskittymistä.

Vapaatreenit Ojangossa 11.8.2011

Lähdettiin vähän riskillä liikenteeseen ja treenaamaan Ojankoon. Riskinä oli että kastutaan ja pahasti. Menomatkalla tuli vettä kuin saavista kaatamalla, mutta paikalle päästyämme ei enää satanut kuin vähän. Päätin silti kömpiä autosta ulos ja mennä treenaamaan.

Aloitin Soodan ja Chadin kanssa keppitreeneillä. Chadillä on ollut nyt ongelmia vaikeimmissa sisäänmenoissa, mikä on hassua kun se on jo pitkään ollut niissä varsin luotettava. Joten kerrattiin sitten vaikeampia kulmia. Sooda yllätti iloisesti tehden keppejä loistavalla draivilla, myös vaikeammista kulmista ja putken kautta vedättäen. Eikä pujotteluajatkaan ollut huonompia. Rytmin kanssa on vielä välillä vähän hakemista, mutta asento on jo varsin mallikas. Videolla vain Soodan pujottelut
href=”http://www.youtube.com/watch?v=AI5Wtpzr-C4

Kun Sooda ja Chad olivat tehneet keppiosuutensa, otin Huin kentälle. Pikkuherran kanssa tehtiin ohjaavan käden seuraamis-harjoituksia. Aloitimme takapalkan kanssa, joka olikin nyt varsin haastava, kun herra ei meinannut millään luopua palkastaan. Mutta muutaman onnistumisen jälkeen vaihdettiinkin perinteisempään varjo-ohjausharjoitteluun. Mukava nähdä kun sillä oli nyt todella hyvä kontakti eikä lähtenyt hiippailemaan mihinkään omille teilleen. Tosin Ojangossa ei nyt ollut muita vielä paikalla. Myöhemmin sinne tuli treenikaveri Paula ystävänsä kanssa ja vielä Sarikin Miin kanssa treenaamaan.

Seuraavaksi kertasin molempien aikuisten kanssa kontaktit ja otettiin samaan syssyyn putki-puomi-erottelua. Sooda on luonnostaan tässä parempi, se tekee hyvin harvoin virheitä, kun Chad edelleen mielellään ampuu nyt kumpaan vaan, kumpi nyt sattuukin olemaan paremmin hollilla… sen mielestä.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=D6y6hyVh9Aw

Viimeinen varsinainen vapaatreeniharjoitus oli käsien merkityksen kertaaminen. Aloitin Chadin kanssa. Tehtiin ympyrän muodossa välistävetoja ja takaakiertoja sekaisin. Meni oikein hyvin. Soodan kanssa aloitin myös saman asian harjoittelun. Eli lähdettiin perusteista liikkeelle. Ihan ok senkin kanssa. Nyt huomasi jo, että kun se ei heti onnistu niin alkaa masennus vallata pienen blondin. Mutta hyvin se jaksoi edelleen tsempata loppuun asti. Ja rimatkin olivat vielä 55-60 cm. Ehkä sen kanssa tosiaan uskaltaa viikon päästä startata Järvenpään kisoissa.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=AmxttWeMl9M

Olin saanut varsinaisen vapaatreenini valmiiksi kun Sari tuli. Katselin kun ne tekivät Miin kanssa eilistä valkkujen rataa. Kun Sari ja Mii olivat treenanneet, päätin kokeilla Chadin kanssa radan alkuosaa myös, kun siinä oli sopivasti juuri kontakti-putki erottelu. Ensimmäisellä kerralla Chad paukkasi suoraan putkeen, kontaktin sijasta. Ja haasteellinen kepeille lähetys puomilta vaati muutaman treenikerran jotta se onnistui.
href=”http://www.youtube.com/watch?v=8R48cN1O4bY

Huh! Johan ehdittiin tekemään vaikka mitä tällä kertaa.

Maanantaina mennään poikkeuksellisesti viikkotreeneihin ja tiistaina myös. Katselin Ville Liukan tulevaa rataa. Se on taas varsinaista tappovääntöä. Alkujaan olin ajatellut, että maanantaina olisi voinut mennä Sooda ja tiistaina Chad, kun Sooda menee tiistaina fyssarille Huin kanssa. Mutta toi rata on taas sellaista kieputusta, että taitaa mennä Chadille molemmat vuorot. Samaa rataa siis tehdään kumpanakin päivänä. Harmi! Onkohan Ville laiskistunut koutsina? Ennen kuin eri ryhmille on ollut eri treenit… Muutenkin muo ahistaa noi ohjatut treenit kun niissä yleensä halutaan, että ohjaaja kipittää kuin pieni eläin koiransa edellä ja meidän ohjaussysteemi on erilainen. Ei vaan taida Suomesta löytyä takaaohjausta opettavia koutseja. 😦 Joten täytyy opetella moni asia itse ja pähkäillä itsekseen miten rataa tehdään kauko-ohjaten ja takaa … Tai ehkä mä haastan Villen ja tulevat koutsit ja sanon vaan suoraan että mites tää viedään jos en halua olla koirani edellä. Taitaisi mennä luu kurkkuun vai menisikö? Ehkä mä kokeilen 😀

Chad pääsee sitten vuorostaan torstaina fyssarille.