Aihearkisto: Kisat

2-luokan korkkaus 10.7.2013

Hui korkkasi tänään Hau Openissa 2-lk:n radat. Eka rata meni harjoitellessa kepeillä pysymistä, vaikka ohjaaja ottaakin sivuirtoamista. Tokalta radalta sitten nolla ja LUVA.

Kyllä se on vaan mukavaa kun radalla on käännöksiäkin 🙂 Eikä tykitetä enää vain suoraan. Heti homma tuntuu helpommalta 😀 Tässä illan vedot. Ekasta radata tykkäsin itse enemmän (lukuunottamatta keppejä)

Vihdoin ja viimein: Hui the 2-luokkalainen

Huista tuli tänään 2-luokkalainen, kun saatiin vihdoin ja viimein se viimeinen nolla väännettyä Hau Openin toiselta radalta.

Kaunista se ei ollut ja väkisin väännettynä tehty. Mutta nyt aattelin että käsijarru päälle ja tehdään tarkasti koko rata. Mitään ei kaahata eikä irtoilla. Ja niin saatiin homma pakettiin. Onneksi! Hyvästi ykkösten kaahausradat, vihdoinkin!

Samalla kertaa Leena Rantamäki-Lahtinen mittasi Lennin ekan kerran ja nippanappa saatiin minimerkintä kirjaan. Sen verran nippanappa että kirja lähti kiertoon. Eli nyt peukut pystyyn, että pikkuorava saisi vielä toiseltakin tuomarilta suotuisan tuloksen ja se olisi mini 🙂

DSC_0007

Hau Open 24.6.2013

maanantai-iltana juostiin kesän ensimmäinen Hau Open. Molemmat pojat on ilmoitettu oman tasoluokkansa kumpaankin kilpailuun. Joten Purinalla tulee vietettyä neljä arki-iltaa näin tässä kesä-heinäkuun vaihteessa. Eilen oli ensimmäinen ilta, ykkösten ilta. Huita ohjasti tällä kertaa lainaohjaaja, seurakaverini Panu. Hui ja Panu ehtivät treenaamaan kahdesti ennen kisoja. Pieniä ”tulkintaeroja” lukuunottamatta poikien meno oli oikein mukavaa katseltavaa.

Itse juoksin samat radat Chadin kanssa. Ensimmäisen radan tuomaroi Esa Muotka ja tuolla radalla minusta tuntui että saatiin Chadin kanssa kunnon flow aikaseksi radalla. Tosin harmittavasti yhden vikan hypyn unohdin vauhdin hurmassani (tein monenmonta persjättöä radalla, wohoo!) kertoa Chadille, ja ohihan se siitä tuli. Mutta kaikenkaikkiaan ko radan jälkeen oli superfiilis. Meno tuntui siltä helpolta ja kevyeltä, mitä se on viime aikoina tuntunut Chadin kanssa treeneissäkin.

Toiselta radalta, Anne Saviojan radalta myöhästyin rataantutustumisesta. Ja ehdin tutustua rataan vain pari minuuttia. Ei ihan ihanteelliset lähtökohdat lähteä radalle. Myöhästyminen näkyi myös ratasuorituksessa. Flow oli tällä kerta vähän takkuista, tökkivää ja pysähtelevää. Mutta hyvin Chadimäni sen veteli menemään.

Keskiviikkona sitten Chadin kanssa virallisiin kolmosiin, jälleen kaksi rataa. Hui taitaa keskiviikkona jäädä kotiin, sillä se menee tänään tuuraaman Chadiä viikotreeneihin ja viikonloppuna pikkuherra saa juosta minun kanssani kolme ykkösten rataa Tuusulassa, JAUn kisoissa.

Kisaamassa 16.3.2013 (Hui)

Käytiin Huin kanssa juoksemassa kaksi kisarataa lauantaina Vuokkosilla. Molemmilla radoilla epäonneksemme koitui kepit joiden sisäänmenoa Hui ei mukamas millään hanskannut. Se on kuitenkin ollut kohtuuvarma noissa sisäänmenoissa eikä sisäänmenot nyt olleet niin vaikeita että niissä kauheesti olisi ollut ”pähkimistä” nuorelle miehelle. Luulenkin että Hui on onnistunut saamaan itsensä jumiin tässä talven liukkailla. Sillä ainakin Vuokkoset Hallin pihamaa on täyttä jäätä. Ja tuo karvapää ei mitenkään ”rauhallisesti” koskaa käyttäydy hallin pihamaalla. Vaan raamit kaulassa painellaan kohti hallia ja ovista sisään. Onneksi meillä onkin jo tiistaille varattuna fyssarikäynti. Josko sitten ensi viikonloppuna ne sisäänmenotkin taittuisi paremmin. Täytynee varmaan yrittää esim perjantaina käydä vähän tekemässä keppitreeniä kisojen alle. Alkuviikkohan me tullaan lepäilemään ja torstaina on jälleen Teemu Linnan treenit.

Jälleen yhdet kisat takana…

… eikä juuri mitään lisättävää videoon. paska mikä paska, ohjaaja siis. Huoh 😦
Ehkä musta ei vaan ole kisaajaksi?

Kisat 3.2.2013 (Hui)

Käyttiin sitten sunnuntain ratoksi Huin kanssa koheltamassa parit kisaradat Vuokkosilla 3.2.2013. Ensimmäinen rata kaatui putken väärään päähän. EN tajua miksi en alkanut käskyttämään putkea riittävän aikaisin, jotta Hui olisi vaan ”ampunut” suoraan edessään olevaan putkeen. PLÄÄH! Mutta positiivista tällä ensimmäisellä radalla oli että kaikki putki- ja pussijarrut toimivat todella hyvin.
Toinen rata oli kokonaisuudessaan vielä parempaa menoa kuin ensimmäinen, mutta harmittavasti Hui reagoikin hyvin käännösmerkkiini ja tuli yhden hypyn ohi. Mutta toisaalta olen tyytyväinen tuohon virheeseen. Se kertoo vain että Hui reagoi eikä vaan ammu eteenpäin pää punasena. Nyt on vaan löydettävä tasapaino käskyjen ajoituksen kanssa. 2-radan loppu: puomi-putki kuvio onnistui niin kuin sen ajattelinkin/toivoinkin onnistuvan. Se oli mielestäni hieno.

Kolmas rata oli kaoottinen joten tultiin kesken pois ja sen videointi on sensuroitu 😀
Mutta sinällään olen tyytyväinen ratoihimme. Kokonaisuutena paketti on meillä tällä hetkellä kohtuu hyvin kasassa. Mitään suurempaa, megaloonista ongelmaa meillä ei ole. Keppien hakeminen ja rengas ovat esteistä ne heikoimmat. Mutta rimat pysyvät, kontaktit toimivat ja Hui lukee hyvin rataa ja myös ohjausta. Se ei sinkoile ihan minne sattuu, vaikkakaan en aina ehdi juoksemaan ihan sen vauhdissa 🙂

Iltapäivällä kävin vielä juoksemassa yhden medi2 luokan radan ”oppilaani” Lilon kansa. Lilon ohjaaja/omistaja Leena oli pyytänyt että voisin kisata Lilon kanssa kerran. Ja otettiin sitten nämä BATn kisat tuoksi kerraksi. Hieman ”äiti-ikävä” iski Lilolle radalla. Sillä siellä ei annettu minun kanssani kaikkea vauhdin suhteen. Vasta radan lopussa alkoi vauhtia löytyä 🙂
Seuraavat kisat Huin kanssa onkin sitten ensi viikonloppuna, lauantaina, Vuokkosilla.

Eckerö 2013

Lähdin ensimmäisen kerran kisaamaan seurakavereiden seurana Eckeröön 4-6.1.2013.

Eckecro_halli

Matka alkoi jo perjantai aamuna klo 05:00 kun aloitimme matkamme Keravalta, ensin kohti Vantaata ja sieltä kolmannen reissukaverin luokse Helsinkiin ja lopulta kohti Turkua ja Viking Linen satamaa. Laivamatka meni mukavasti ja Maarianhaminassa meitä oli vastassa aurinko ja kuiva keli. Lunta oli juuri nimeksi. Meri oli sula ja rannat vapaat jäistä. Ihan kuin olisi kevät.

eckero_kavely

Paikallisessa minimarketissa tankattuamme autoon tarvikkeita jääkaapin täyttämiseen ajelimme vuokraamallemme mökille Eckeröön, joka oli noin 20-30 km:n päässä kisapaikasta.

Lauantaina oli vastassa ensimmäiset kisat: Kummallakin pojalla kaksi starttia. Hui aloitti kisaurakan Esa Muotkan agilityradalla. Olin tutustunut rataan hyvin. Tiesin missä minun pitää olla ja milloin. Oma asenne oli hyvä. Hui oli hieman ”rauhattomalla” päällä: se piippasi ja tärisi taas ennen lähtöä. Rata ei ollut kaikkein helpoin ykkösluokan rata.

eckero_muotkanrata

En muista radasta mitään, muuta kuin sen fiiliksen että nyt mennään ja kovaa. Hui tuntui olevan juuri ja juuri sormenpäiden varassa hallittavissa. Pienikin virheliike, väärä rintamansuunta niin sinne olisi mennyt, jonnekin, minne herra olisi arvellut radan jatkuvan. Pääsimme maaliin. Maalissa en tiennyt teimmekö nollan vai emme. Hetken aikaa kävelimme vain ympyrää, sillä adrenaliini taisi virrata molemmissa voimakkaana. Teimmekö sen? Lopulta tuloslistat niitattiin seinään. KYLLÄ! Nolla ja kohtuullisen hyvällä ajallakin pääsimme toiseksi.

tulokset_eckero

”Jos laskin oikein niin Huin etenemä agiradalla oli 4,42 s/m. Ihanneajan alitimme -14,67 sekunnilla.”

WP_002095

Toiselle Huin agiradalle en saanut sitten omaa pääkopppaani täysin kasaan. Olin ajatellut tehdä lähdön samoin, kuin keskiviikkona harjoittelimme. Lähdössä oli hyppy ja sen jälkeen kepit. Keppien jälkeen oli pituus jonka jälkeen 90 käännös umpiputkeen. Olin ajatellut merkata kepit ja painua menemään. Mutta Hui menikin väärin sisään. Uudelleen yrityksessä se liukastui ja taittui vasta kakkosväliin. Kolmannella siis vasta oikein sisään. Lopuksi vielä teimme lentokeinun. Fiilis laski jo keppivirheen sattuessa. Joten oli ihan hyvä päästä radalta pois. Huin lauantain urakka oli tässä. Tuloksina siis toinen LUVA ja HYL.

Chadin vuoro. Chad aloitti Anne Saviojan radalla. Annella oli selvästi uusia visioita ratasuunnitteluun. Radan alku oli haastavin ja siinä moni hyllyttikin. Alku nimittäin oli suora jossa oli hyppy-pituus-keinu-rengas ja renkaan jälkeinen hyppy takaa. Päätin että minä ehdin juoksemaan suoran ja menemään työntämään Chadin takaakiertoon. Tiesin että siinä saattaa olla lentokeinun vaara, mutta jos jään odottamaan en ehdi. Riskillä siis liikkeelle. Mutta en ollut osannut ollenkaan ajatella että Chad tulisikin keinun alas puolesta välistä? MITÄ??? Noh vitonen siitä napsahti, mutta asenne pysyi kohdillaan. Hyvä rata muuten, olin aika tyytyväinen. Kepien jälkeiselle hypylle olisin voinut tehdä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti saksalaisen, mutta meni se pyritykselläkin ok. Saimme kuitenkin tuloslappuun ja listaan jostain muualtakin toisen vitosen. Kukaan ei tosin keksinyt mistä se tuli. Eikä videoltakaan sitä näe että mistä se olisi tullut. Näin ollen kympillä taisimme olla 19.

Chadin toinenkin agirata oli tosi hyvä, ainoastaan kepeiltä herra varasti ennakoivasti putkeen, kutsuin takaisin ja otin kepit uudelleen. Mutta tuloksena siis HYL.

Illan suussa suuntasimme kohti mökkiä. Skumpan ja ruuan jälkeen silmäluomet painoikin jo sen verran että oli aika käydä nukkumaan. Aamulla kello kuitenkin soi heti seitsemältä, jotta ehdittäisiin siivota mökki ennen kisoihin lähtöä.

eckero_mokki

Vikana kisapäivänä olikin vain yksi rata Huilla edessä. Meni niin reisille kuin olla ja voi. Minulla oli radalla aivan väärä asenne Huin kanssa. Itselläni on selvästi vielä ”vientiongelmia” kun on kaksi hyvin erityyppistä koiraa kisaradoilla vietävänä. Vaikka ohjaukset ovat kohtuullisen samanlaisia, niin ohjaajan vire täytyy olla kummankin kanssa aivan eri. Chadin kanssa mun pitää olla ”kuin raivo ankka”, Huin kanssa taas ihan zen kuin buddhamunkki 🙂 Nyt Hui sai kokea myös raivoankka ohjausta ja se ei tosiaan sovi sille, sen vauhti hidastui ja siitä tuli jopa epävarma.

Kisojen jälkeen kohti kotia. Ensin takaisin Eckeröstä Maarianhaminaan. Laivalla Turkuun. Autolla ensin Helsinkiin, sitten Vantaalle ja lopulta Keravalla. Kello taisi olla 23:00 ja hieman päälle.

Pari valokuvaa Huista 29.12.2012 kisoista

Koirakuvat, Jukka Pätynen oli ehtinyt nappasemaan pari valokuvaa meidän menosta 29.12.2012 kisoista

Apinan raivolla, Chad!

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Chadin kisastartit: kaksi agilityrataa Vuokkoset Areenalla. Tuomarina oli Sami Topra jota olen tietoisesti vältellyt. Hän oli muutama vuosi sitten meillä tuomarina kun kisattiin Chadin kanssa ykkösluokassa ja rata oli karmean vaikea. Sain kammon. FB seinälle kirjoitinkin: ”Nyt on aika ottaa härkää sarvista ja kohdata ko. tuomari. Tosin saatan pissiä alleni, kun näen herran tietäen että joudun sen radalle” 🙂

Kisat olivat isot kisat, noin 90 maksia kaikissa kolmessa luokassa. Joista me oltiin ilmoittauduttu tosiaan vain kahdelle. Pysyttelin koko kisapäivän omissa oloissani. En rupatellut muiden kanssa. Keskityin ratoihin kunnolla, tein rataantutustumiset huolella, ”näytellen” ohjaukset liioitellusti rataan tutustumisessa niin kuin ne aijon tehdä radalla ollessani. Mietin rytmityskohtia jne. Viisi minuuttia meni hämmentävän nopeasti. Jatkoin rataantutustumista ensin yksinäni radan reunalla tehden rataa pariin otteeseen mielikuvana ja ”varjo-ohjaamisena”. Sen jälkeen lähdin Chadin kanssa hieman kävelemään. Useamman kerran kävin radan läpi mielessäni odotellessani starttiviivalle pääsyä. Olin rento, mutta keskittynyt. En katsonut muiden suorituksia tai edes itse asiassa nähnyt paikalla olevia muita kisaajia.

Kun vuoromme tuli, tein ennen viivalle astumista Chadin kanssa ”än-yy-tee-nyt”-leikkimme. Ja lähdimme. Ensimmäisen radan ohjasin hyvin. Oma asenne oli oikea. Sen kuuli luultavasti äänestänikin. ”Perkele! Mehän mennään ja osataan”. Ohjaukset olivat omasta mielestä tarkkoja, katsoin koiraa. Liikuin ja tein töitä. Ja ennen kaikkea se asenne: tapetaan ja voitetaan kaikki! (Vaikka kisoissa en ajattele voittamista, saati sitten kenenkään tappamista, niin se ajatus minun täytyy saada kasattua otsalohkon alle, tehdäkseni kunnolla töitä. Tyyliin elämämme riippuu tästä…) Ekalta radalta tuli 10 vp kun yksi rima tipahti ja sitten puomin alastulolla Chad teki järkyttävän loikan. Olin tyytyväinen maalissa. Me tehtiin töitä. Minä tein töitä. Olin tosissani ja tarkkana.

Ratojen välissä, jossa oli melkein kahden tunnin odottelu, kävin kävelemässä, vessassa. En hengaillut hirveästi kisapaikalla. Katsoin muutaman suorituksen. Istuskelin Chadin kanssa autossa. Edelleenkään en ottanut kontaktia kisakumppaneihin.

Toinen rata näytti keskiosastaan kinkkisemmältä. Toisen hypyn pakkovalssiin jäin hieman jumiin. Mutta siitä vielä hyvin puomille, niistoon ja putkeen. Kepit rohkeasti vedättäen. Raivo oli päällä. Vauhti oli hyvä. Keppien jälkeen olisi ollut hyppy joka olisi tullut mennä takaa, lähdin viemään edestä. Tuli rytmi rikko. Ja siitä sitten HYL. Mutta asenne pysyi kohdillaan loppuun asti, vaikka rikon takia ratasuoritus ei enää ollut yhtenäinen eikä omat ohjaukset niin tarkkoja.

Hirrrrrveän hyvät kisat, vaikka tuloksilla ei tosiaan juhlittu. Olin äärettömän ylpeä itsestäni että sain kasattua oikean asenteen kahteen kisaan. Olin keskittynyt ratoihin ja miettinyt ohjaukset hyvin. Tiesin mitä olin menossa tekemään. En varmistellut tai pelännyt ansaesteitä. Luotin koiraan.

Ekalla radalla Chadin vauhti oli reilu 4,5 m/s joka on Chadille hyvää etenemistä. Tokalla vauhti olisi luultavasti ollut kovempi, mutta rikon takia se jäi ”kesken”.

Samalla asenteella sitten ensi viikonloppuna Eckeröön, niin ei tiedä mitä siellä sitten saadaan aikaiseksi.

Hyvä Minä! Hyvä Chad!

Perkele! Yes I can!

Huille ensimmäinen LUVA tulos 1-luokasta 29.12.2012

Vuoden viimeisenä viikonloppuna, HSKHn kisoissa sitten aukesi nollatilimme. Anne Saviojan radalla tehtiin agilityradalla nollatulos ajalla 34,23 eli ihanneajan alitusta tuli -11,77 sekuntia ja etenemä oli 4,24 s/m. Voittajalle hävittiin ajassa peräti 2,8 sekuntia. Mutta olin kisoja ennen asettanut itselleni yhdeksi tavoitteeksi, että kontaktit tehdään kunnolla ja selkeästi. Eli tietoisesti ”seisotin” Huita kaikilla kolmella kontaktilla kohtuullisen kauan. Katsoin videolta, että odottelimme kontakteilla tosiaan melkein kolme sekuntia.

IMG_1832

Lyötiin Huin kanssa tassua päälle perjantai iltana, että minä ohjaan, olen rohkea ja luotan koiraan. Kun taas Huin lupaukseen kuului, että herra tähtää kunnolla renkaan keskiosaan ja keskittyy keppien sisäänmenoon. A-radalla lupaukset täyttyivät kummankin osalta.

tuloslista29122012

Tein vielä Eevan ja Joonaan kisaradoista koosteen, jossa vertasin Rusinaa (Joonaan bc narttu, joka tuli kisassa 2:ksi ja) Armasta (Eevan kelpie joka tuli kisassa 3:ksi) Huihin. Eli pyrin leikkaamaan videot samasta aloituspisteestä (ponnistus ekalle hypylle) samaan loppupisteeseen (liito vikan riman päällä). Nähdäkseni mistä erot syntyvät. Mielenkiintoista oli nähdä että Hui esimerkiksi oli kumpaistakin kisakumppania edellä keinun laskeuduttua, mutta keinun odotus antoi kisakumppaneille heidän kaulan meihin nähden.

Hui palkintonsa kanssa 😉 Noh onneksi paras palkintomme oli se nollamerkintä kisakirjassa.

IMG_1838

Huomenna sitten kisaamaan Chadin kanssa.

Katso koiraa, katso koiraa, katso koiraa, KATSO KOIRAA

Ja vielä kerran katso koiraa! Tätä lausetta voinkin sitten hokea itselleni koko joulupyhien ajan kun ollaan kisatauolla. Huin toiset kisat (startit 3 & 4) päättyivät kummatkin nolosti hyllyyn.

Ensimmäinen rata alkoi suoralla: hyppy, rengas, pituus, puomi, hyppy. Hallin päästä päähän. Ei pitäisi tuottaa ongelmia. Haasteena tulivat vastaan Hyvinkään hallin liukkaat kontaktiesteet jotka ovat puisia ja kaipaisivat kovasti huoltoa. Alusta sitä vastoin on jälleen pitävä, kun vanha matto on otettu käyttöön viime vuoden katastrofimaton tieltä. Pohdin ensimmäisen radan aloitusta. Rengas on meillä esteistä ehkä heikoin, keppien ohella. Mietin että varminta on että jos lähden renkaan tasolta, ehkä pituuden ja renkaan välistä. Silloin ongelmaksi tulee puomi jonne Huin vauhti kasvaa tajuttomaksi jos joudun itse kiihdyttämään. Sillä kun minä kiihdytän, niin Huikin luonnollisesti kiihdyttää. Pelkäsin tässä vaihtoehdossa oikeasti sitä että Hui ei tajua puomin liukkautta vaan tulee sieltä alas puolessa välissä. Puomin alla oli putki joten pudotus ei ollut kauhean mielekäs vaihtoehto. Toinen vaihtoehto, johon päädyin, oli puomisuorituksen kannalta turvallisempi, mutta riskiveto renkaalle. Eli menin puomin ylösmenon tienoille kutsumaan. Jos suorassa olisi ollut vain hyppyjä, pituus, muuri, putki… melkein mitä muuta vaan paitsi rengas niin olisin luottanut 110% että Hui tulee tuon suoran ongelmitta. Arvelin että on 20% mahdollisuus että Hui kiertää renkaan ja tulee siitä sitten pituudelle … Ja näin kävi. Hui hyppäsi suoraan yhden hypyn, kiersi nätisti renkaan, palasi suoralle tekemään pituuden ja siitä puomille. Eli treenilistalle laitamme rengaskutsut.

Toinen rata alkoi hyvin, noh neljä estettä. A:lla en katsonut koiraa. A:n jälkeen oli puomin vieressä U-putki, A:n oikealla puolella josta piti heittää koira jälkimmäiseen putken päähän sisään. Olin hyvin edellä A:lla, putken ekan pään kohdalla työntämässä koiraa putkeen, mutta EN KATSONUT KOIRAA!! Ja Hui oli ehkäpä jo A:n harjalta lukenut putken ja sen ekan pään putkesta, jonka edessä seisoin. Joten Hui tuli ensimmäisen kerran todellakin kintuille. Täysiä päin jalkojani. Mulkasi minua ärsyyntyneesti: ”Mitä sä Hirvi siinä seisot?” Tämän lisäksi radalla tuli keppien sisäänmenovirhe ja yksi rima tippui. Mutta vastaavasti loppusuoralla ollut rengas meni nyt ongelmitta. Keppien sisäänmenovirhe tuli myös ekalla radalla.

Mutta jäinkin nyt itse asiassa pohtimaan että tuliko meille kaksi hyllyä? Vai saimmeko tuloksen tokalta radalta. Hävettää myöntää, mutta ei mitään havaintoa asiasta. Kakkosradan loppu oli minusta hyvää menoa. Kakkosradalla muutenkin pakka pysyi paremmin kassassa kuin ekalla, joka oli sellaista ”veitsenkärjellä” taiteilua.

Mutta treenilistalle siis ainakin: keppien sisäänmenoja lisää, rengas kutsuna.

Onneksi kohta on joululoma joten toivottavasti ehtii paremmin vapaatreenaamaankin kuin nyt on ehtinyt. Nyt ollaan joulun ajan kisatauolla ja seuraavan kerran kisataan 29-30.12.2012 Ojangossa ja tällä kertaa molempien poikien kanssa. Hui lauantaina ja Chad sunnuntaina.

Huomenna on SAGIn alueellisen Valmennuksen viimeinen kerta ja tein tuota kertaa varten ryhmälle kakun. Salaa toivoin, että tämä olisi ollut jo nollakakkumme, mutta aina ei käy tasan onnen lahjat. Jos ohjaa kuin pullopersesika niin ei tuloksetkaan voi hääppösiä olla. Näillä näytöillä sanoisin, että saattaa mennä tovi Huin kanssa ykkösissä 😀

kaakku

Huin ensimmäiset kisat on takana

Millään hohdokkailla tuloksilla emme voi kauheesti juhlia, mutta tuloksista huolimatta (2xHYL) voineen todeta olevani tyytyväinen varsinkin ensimmäiseen rataan. Jos ei oteta huomioon Huin itsemurhayritystä renkaalla, niin rata meni minusta sujuvasti. Pysyin niissä ohjauskuvioissa jotka olin suunnitellut. Pieni rikko tuli radan flowhun tuon rengastörmäyksen seurauksena, mutta sen jälkeen taas matkamme jatkui varsin rikkumattomana. Mihin olin erityisen tyytyväinen, niin siihen että en lähtenyt tekemään mitään varmisteluohjauksia ekalle radalle: Tein jopa suunnitelmani mukaisesti persjätön kepeille (mikä nyt olisi voinut olla hieman jopa vedättävämpi jos lähdetään pilkkuja halkomaan). Mutta uskalsin irrottaa koiran kun oli tarvis ja kohtuullisen hyvin taas vastaavasti Hui oli minun mukanani kun oli sen aika. Joten voineemme todeta hyvä me!

Toinen rata olikin sitten suoraan sanottuna paskaakin paskempaa ohjausta. Rata lähti kulkemaan oikeastaan vasta jotenkuten keppien jälkeen.

Mitä sitten tapahtui näiden kahden radan välissä?

Tiedän mitä siinä tapahtui. Suurin syy oli omassa keskittymisessäni. Itselleni on tärkeää että saavutan ennen kisastartin alkua tietynlaisen kuplan, johon mahdumme vain minä, koira ja rata. Kaikki muu on ulkopuolella. Tuon kuplan aikaan saamiseksi joudun olemaan ”yksin”. Eli en saisi kauheasti rupatella tuttujen tai tuntemattomien kanssa. Huita tai Chadiä ei saisi tulla rapsuttelemaan, eikä ne saisi leikkiä toisten koirien kanssa. Ennen rataantutustumista ja oman suorituksen jälkeen voin viettää sosiaalista elämää mutta rataantutustumisen jälkeen minun täytyisi kyetä sulkeutumaan tuohon kuplaani. Ekalla radalla se onnistui. Kupla tosin puhkesi renkaalla, mutta vire säilyi siitä huolimatta. Vietinkin odotusajan (rataantutustuminen – suoritus) yksin. Kävelin Huin kanssa hallissa, kävimme tekemässä parit keppisuoritukset. Leikimme ja istuimme vierekkäin. Omat mielikuvat olivat rannalla, tyynen veden äärellä aamuhämärässä. Tämän mielikuvapaikan ajattelu rauhoittaa omaa jännittämistä ja tuo tietyn tyyneyden mieleen, jolloin keskityn olennaiseen.

Alljungun-lake-morning-tree-sun-river-lake-1600x1200

(lähde: http://wallpaper.us.com/DesktopWallpapers/203/Alljungun+lake/1600/1200/)

Ennen toista rataa rupattelin ystäväni kanssa niitä näitä, Hui hyppeli ihmisten seurassa, emme olleet kaksin. Kahta koiraa ennen lähdin sen kanssa hieman kävelemään, mutta peli oli jo menetetty. Kupla oli vain unta.

Heinäkuun 2012 touhuja

Heinäkuun touhuja 2012

Ja taas on vierähtänyt viime päivityksestä aikaa, joten tehdään jonkinlainen yhteenveto mitä viimeksi on tapahtunut, heinäkuun aikana.

Molempien poikien kanssa on harjoiteltu hyppykorkeuksia. Chadille on nostettu satunnaisesti rimat 65 senttiin ja tehty niiden kanssa hyppyharjoitteita. Huille nostin ensin rimat 45 senttiin ja nyt elokuun alussa nostin jo 50 senttiin. Alkuun molemmilla pojilla oli varsin paljon tekemistä uusien hyppykorkeuksiensa kanssa, mutta hiljalleen korkeuksiin on totuttu ja alan luottamaan että Chadkin selviytyy noista korkeimmista hypyistä, vaikka toivonkin että niitä ei ihan hirveän usein tulisi kisoissa vastaan.

Heinäkuussa me oltiin aika paljon myös tauolla sillä Hui teloi ensin kynnen ja sitten vielä etutassunsa. Lomalla käytiin sitten virkistäytymässä Porvoossa jossa pojat pääsivät uimaan.

Kauheesti ei olla kotipihalla treenattu, mutta jotain silti. Huin kanssa kertailtiin hyppysuuntia

Jotta voisimme aloittaa paremmin työstämään päällejuoksun, serpentiinin ja välistävedon työstämisen johon onkin sitten käytetty elokuun alku.

Heinäkuussa oli BAT viikkotreenit tauolla joten hirveesti ratatreeniä ei tehty. kerran mentiin kaverin kanssa treenaamaan ratatreeniä ja silloin tehtiin MM-karsinta tunnelmissa ko. kisojen hyppäri.

Chad kävi Janakkalassa kisaamassa 29.7.2012 josta tulisaisena kaksi hyllyä ja yksi vitostulos.

Siinäpä ne taisi suurimmat ollakin. Nyt elokuussa on taas BAT Treenit pyörähtäneet käyntiin. Ikävä kyllä vielä yhtään treenivideota noista ei ole saatu kuvattua. Toivottavasti kuitenkin jatkossa saisin jonkun ryhmäläisistä nakitettua kuvaushommiin 🙂

Heinäkuun kisajakso (Chad)

Purina Open starttasi jälleen kesäkuun lopussa. Otettiin Chadin kanssa osaa kahteen viralliseen 3-luokan kisaan. Lisäksi käytiin epistelemässä kerran 2-luokan radoilla ja kerran 1-luokan radoilla.

27.6.2012 – 3 lk kisat,
joista toiselta radalta nolla, sijoituksella 9.
http://www.youtube.com/watch?v=8LPTxRJSwlk

4.7.2012 – 2 lk:n kisat
http://www.youtube.com/watch?v=Ry5JYv4ccZE

9.7.2012 – 3 lk kisat,
jotka menivät aivan penkin alle
http://www.youtube.com/watch?v=ohf0rsAyhzk

11.7.2012 – 1 lk kisat,
joissa tavoitteena oli tehdä radat distance-tyyliin. Ekalla radalla onnistuin. Toisella en.
http://www.youtube.com/watch?v=LyXf2xWOe8g

Kisat 22.4.2012 (Chad)

Eilissä HSKHn kisoissa Chad teki nollatuloksen hyppärillä, sijoittuen 7:ksi. Toinen rata oli ihan kaaosta, kolmosradalle sain taas paketin kasaan mutta hyl-tulos tuli kun Chad lintsasi vikan keppivälin jota en lähtenyt korjaamaan.

Kisoissa oli oma fiilis hyvä, juoksu tuntui kulkevan. Chad hieman vielä haikaili naisten perään, mutta oli mukavasti kuitenkin kuulolla. Tästä on hyvä jatkaa matkaa kolmosluokassa

Pidän molemmista pojista erilaisia exel-tilastoja, niin treeneistä kuin kisoistakin. Noh kisoista tällä hetkellä toki vain vasta Chadistä 🙂 Mutta olen kokenut ne mielekkääksi tavaksi seurata koirien kehitystä ja mielestäni ne myös auttavat hahmottamaan nopeammin missä mennään. Tässä Chadin kisatilastoa 3-luokan starteista

Chadille ensimmäinen 0-tulos kolmosista

Chadille ensimmäinen 0-tulos kolmosista tänään Purinalla hyppyradalta. Ensimmäiseltä agiradaltakin saatiin tulos, 10. Virheet tulivat meille hyvin harvinaisista paikoista: puomin ylösmeno (en ole tästä itse 100% varma) sekä keinun ylösmenosta (tästä olen varma, kun se sisälsi ohjausvirheen ja Chad tuli keinulle hieman sivuttain). Kahdessa ekassa radassa oli paljon hyvää. Mm. ekan radan 4-5 ensimmäistä estettä oli yleisön sanojen mukaan: ”Yksi parhaista vienneistä”. Hyvin pienellä kaarteella sain tiputettua Chadin putkeen, joka odotti heti siivekkeen takana. Tokassa radassa parasta oli keppien haku. Chad muutenkin haki tänään kaikilla radoilla todella varmasti kepit, haastavistakin kulmista. Vikalla radalla tuli vain rytmirikko puolen välin jälkeen.

Jäin kaipaamaan hieman lisää uskallusta itselleni, eritoten keppien vedättämiseen. Treeneissä ne uskallan vedättää miten päin tahansa, miksi en sitten kisoissa? Tulospaineita kun meillä ei tänä vuonna ole. SM:iin ei lähdetä vaikka nollat nyt sattuisi tulemaankin kasaan. Sillä ei olla mielestäni vielä sinne valmiita. Se on vasta ensi vuoden tavoitteita.

Ekalla radalla Chad sijoittui jonnekin 30. tietämille ja toisella radalla taisi olla sijalla 24-27. Joten ihan ok, kun kisaajia kuitenkin oli se noin 80 kipaletta.

BAT Kilpailut 25.3.2012 (Chad)

Toiset 3-luokan kisat takana. Seuran omat kisat, joissa tuomarina Esa Muotka. Radat ei olleet kauheen hyvin meille sopivia. A-rata meni ihan rillutteluksi ja päättyi ennen kuin ehti edes alkaakaan kunnolla. Tultiin kesken pois. B-radalle sain paremmin oman vireen paikoilleen, mutta vielä siinä on tekemistä että saa sen optimaalisen suoritusvirheen itselleen ja sitä kautta myös koiralle. Miksi se onkin niin vaikeaa.

B-rata sujui tahmean kohtalaisesti aina yli puolen väliin, jonka jälkeen ensimmäinen naksahdus tuli pituuden takaaleikkauksella (chad kääntyi liian tiukasti ja ennen aikaisesti) ja heti perään keppien sisäänmenovirhe. Aikaa paloi noissa virheissä ja niiden korjaamisessa yli 8 sekuntia ja suoritusaikamme oli 50,72. Yliaikaa tuli 3,72 ja etenemämme oli vaivaiset 3,33 m/s.

Sitten jos mennään tähän jossittelu moodiin. Jos virheitä ei olisi ollut suoritusaikamme olisi ollut videolta laskettuna 42,05 sek eli etenemä tuolloin 4,02 m/sek. Joka sekään ei kovin hyvä. Voittaja teki radan aikaan 38,28 sek (etenemä 4,41 m/s)

Treenilistalle näistä kisoista meni ainakin kepit, niin että ne alkaa ja päättyy seinästä sekä pituuden takaaleikkaus. Oma ohjaus oli varovaisen varmistelevaa, josta pitäisi oikeasti päästä eroon, koska Chad ei sillä tavalla pysty antamaan kaikkeansa. Ei vauhdin eikä teknisen osaamisensa suhteen.

Pääsiäisenä sitten uudelleen. Yksi viikonloppu siis väliin ja aika treenata.

Kolmosten radat korkattu

Lähdettiin Chadin kanssa Hyvinkäälle kisaamaan ja korkkaamaan kolmosten radat. Olin ottanut kaikki kolme rataa. Tuomarina oli Leena Rantamäki-Lahtinen. Radat olivat mukavan helppoja, kaikki. Mukavaa sinänsä että saatiin näin pehmeä lasku kolmosiin.

Ensimmäinen rata oli ihan täyttä kaaosta. Onneksi sitä ei myöskään kukaan kuvannut! Chad vei muo ihan kuus-nolla. Ja Chad myös liukasteli todella paljon, eikä saanut suhteutettua liikkumistaan alustaan. Leikkasin radalla mm. renkaan takana jolloin Chadin kokoaminen renkaalle päättyi lipsahdukseen ja Chad päätyi rengasta päin sen verran kovalla vauhdilla, että rengas siirtyi pari metriä eteenpäin. 😦 Onneksi torstaina on herralla fyssari.

Kakkosradalle, agiradalle, lähtiessäni tunsin jo rataantutustumisessa että nyt mun fiilis on oikea. Sen tunteen vaan tunsi. Lähdinkin radalle hyvällä fiiliksellä. Chad tuntui hitaalta ja videoltakin näkee (videon eka rata) kuinka Chad hieman varoo alustaa. Harmittavasti Chad liukastui Keinun jälkeisen hypyn alastulossa, jolloin rima tipahti. Muuten puhdas rata. Oma juoksu tuntui hyvältä, mutta Chad vastaavasti hitaalta. Joten oli aika yllätys että alitimme ihanne ajan jopa -9,70 sekunnilla ja etenemämme oli peräti  4,58 m/s eli melkein sekunnin nopeampaa mihin olen aikaisemmin tottunut.

Hyppyradalla sitten etenemämme nousi peräti noin 5 m/s (videolta laskettuna). Eli vauhtitreenit on tuottaneet tulosta! Ja pian voin alkaa oikeasti haaveilemaan siitä, että meidän vauhti riittää tulevaisuudessa myös kärkien vauhtiin. Näkisin, että vauhtiamme on vielä mahdollista kiristääkin. Ainakin näillä radoilla olisi saanut sekuntteja pois ajoista jos alusta ei olisi ollut niin paska ja toisaalta hyppärillä varsinkin kaikki ohjaukseni olisi olleet ajoissa.

Hyppäri päättyi meillä hylkyyn, kun en uskaltanut ensimmäisen radan rengasepisodin jälkeen kääntää Chadiä ennen rengasta, joten olkapääkäännös tuli liian myöhään (renkaan jälkeen) ja sinnehän se meni: putken väärään päähän. Loppurata meni ihan ok, hienolla irtoamisella putkeen. Sieltä tullessaan unohdin vauhdin huumassa antaa välistävetokäskyn, joten vika kääntyminen meni pitkäksi. Chad korjasi kuitenkin hyvin.

Olisi ollut mielenkiintoista testata ko. ratapätkää olisiko Chad kestänyt sen että putkeen lähetyksen jälkeen olisin lähtenytkin juoksemaan kohti maalia ja kutsunut sitä vain tulemaan: olisinko ehtinyt niistämään kolmanneksi vikan hypyn taakse? Olisiko Chad tullut koko suoran, suorittaen kaikki esteet? Täytyy joskus oikeesti testata. Sillä tossa olisin saanut varmasti vauhdin ihan eri lukemiin kuin se nyt oli, vaikka nytkin ko. pätkä sujui ihan mallikkaasti.

Oli loppujen lopuksi ihan mukavaa kisata. Odotan mielenkiinnolla ensi viikonlopun ratoja Vuokkoset Areenalla. Silloin meillä onkin edessä vain kaksi agirataa.

Chad the kolmosluokkalainen

Taistelu voitettu ja kakkosen radat takana päin. Chad nousi tänään kolmosiin!

Kisapäivä alkoi hyppyradalla, joka oli meille ”lämmittelyrata” tulevaan agirataan. Sillä meillä oli jo nousunolla hyppäriltä, joten tulospaineita tälle radalle ei ollut. Rata kulkikin alun jälkeen oikeen mallikkaasti. Yhden hypyn sain ohjattua Chadin ohi, kun seison sen linjalla, mutta en lähtenyt tuota korjaamaan koska rata muuten virtasi mukavasti eteenpäin. Videolta katsottuna suoritusaikamme tuolla radalla oli 37,05 sekuntia. Tuloksen saaneista koirakoista meidän aika olisi ollut nopein eli alitimme ihanneajan vajalla 10 sekunnilla, vaikka alussa olikin hieman häröilyä. Etenemämme oli siis noin 4,5 m/s. Eli ihan ok.

Sitten oli vuorossa agirata. Olin uhonnut jo ennen rataa ystäväpariskunnalle, että tänään sitten perkele noustaan sinne kolmosiin. Rata lähti ihan ok käyntiin. Keppien jälkeisen hypyn taakse vievälle putkelle tein kunnon varmistusviennin, että varmasti osuu putkenpää kohdilleen. Keinulle ok, pituus ja sen jälkeen tehty valssi lähti hyvin liikkeelle. Mutta valssini hieman venähti ja päättyi eri kohtaan mihin olin sen ajatellut osuvan. Hetkeksi rata hävisi silmistä, mutta sain tilanteen vielä paikattua. Veto ja lähetys puomille. Puomin alla oli putki, johon aika monen koirakon matka tällä kertaa päättyi. Chad lähti varmasti puomille, mutta vauhti olikin sen verran haipakka ja Chad meni sen verran matalana että löi rintansa / etuosansa puomin ylösmenoon, joka heitti sen pois tasapainosta. Kauhulla katsoin että pysyykö vaiko eikö se pysy siellä. Mutt onneksi tasapaino ja koordinaatio on kunnossa ja herra hoiti tilanteen loppuun saakka. Kontakti tosin kärsi ja taidettiin molemmat olla puomin päädyssä yhtä pöllähtyneitä. Sain kuitenkin vielä kalastettua Chadin matkaan ja oikeaan putken päähän. Putkesta ulostullessan Chadillä oli jo tilanne hallussa, kun ohjaajalla oli vielä pasmat ihan sekaisin. Olin ajatellut tekeväni renkaan jälkeiselle hypylle nätin, tiukan valssin kohti putkea, eli olisin ottanut putken jälkeen Chadin jo renkaan takana vastaan, mutta tämä suunnitelma kariutui ja olin pahasti jäljessä kun Chad tuli jo renkaalta alas. Suullista käskytystä vaan peliin: takaa-takaa-takaa… ja niin Chad haki seuraavan esteen oikein ja sain sen vielä nakattua putkeenkin vastakädellä vetämällä. Sikamaista moukantuuria, jossa koira pelasti! Sitten ohjaajakin sai jo juonen jujusta taas hieman kiinni ja loput esteet meni kaahatessa kohti maalia. Ja nollalla maalilinjan yli! Varsinaista taistelua, mutta itsestäni olen ylpeä että taistelin loppuun asti, että en antanut periksi vaikka täytyy myöntää että tilanne näytti paikka paikoin varsin katastrofaaliselta. Seppo parkakin taisi saada pääsäryn meidän menoa katsoessa. Kuten yksi seurakaverinikin totesi radan jälkeen: ”Ei ihan sitä sun kauneinta ohjaamista” 🙂

Maaliin pääsimme tasan 42 sekuntia myöhemmin kun olimme lähtölinjan ylittäneet. Alitimme ihanne ajan 9 sekunnilla. Kuinkakohan nopea aikamme olisi oikeasti ollut, jos kaikki olisi mennyt niin kuin suunnittelin… nyt etenemämme oli vaivaiset 3,76 m/s? Hävisimme voittajalle 0,28 sekuntia.

Kaukana oli kyllä agilityn estetiikka, mutta siitä viis. Kolmoset here we come! Meillä toistaiseksi loppui tulospaineet tähän. Nyt aletaan vaan nauttia kisaamisesta. Katsotaan niitä SM nollia sitten ensi vuonna 🙂

Chadin matka 2lk:sta 3lk:aan

Chad nousi 2. luokkaan 6.8.2012. Ensimmäisen 2-lk:n startin otimme Järvenpäässä 21.8.2011. Elo-syyskuussa 2011 ehdimme kisailemaan 5 kisaa (12 starttia) joista ei yhtään nollaa. Tulokset olivat pääasiassa hyllyjä. Lokakuussa 2011 kisasimmekin vain Hyvinkään kisoissa kahden startin verran joista toisesta tuli hylly ja toiselta 15 vp. Marraskuu 2011 oli meille aktiivinen kisakuukausi. Otimme yhteensä 9 starttia tuona kuukautena ja silloin saimmekin kasaan kaksi ensimmäistä Luvaamme, pari 5-tulosta ja loput hyllyjä. Tämä jälkeen jäimme pariksi kuukaudeksi kisatauolle (25.11.2011-21.1.2012). Tammikuun 2012 lopussa uudella innolla ja iskulla kisaamaan. Tuolloin oli LUVA jo lähellä, mutta tokavika rima tippui.

Tiivistettynä Chadin ura 2-luokassa:

  • Chad nousi 2. luokkaan 6.8.2011
  • 2-lk:n startti: 21.8.2011
  • Marraskuussa 2011 eniten startteja (9) joka tuottikin 2 x luva
  • Kisatauko: 28.11.2011- 21.01.2012
  • 2 lk:ssa yhteensä 11 kisaa, yhteensä 25 starttia
  • Luvat tulivat tuomareilta: 2x Savikko, 1 x Savioja

HSKH Kisat 21.1.2012 (Chad)

No niin, nyt on tämän vuoden kisakausi korkattu. Tämä eka rata oli niin karmeaa sähellystä, alusta loppuun saakka. Että en muista koska olisi oikeasti HÄVETTÄNYT niin paljon kun tulin radalta pois. En vaan saanut ennen rataa sitä ”omaa kuplaani” aikaseksi. Vaan oli koko ajan sellanen kiireen tunne. Mistä lie johtui.

Toka radalle (jota ei kuvattu omasta pyynnöstäni) päätin, että en puhu tai muuten ota kontaktia muihin ihmisiin rataantutustumisen jälkeen. Istuttiin Chadin kanssa vain kahdestaan. Löydettiin rauha ja se näkyi radalla. Harmittavasti tokavika rima tuli alas kun tein lennossa ohjaussuunnitelmaan muutoksen, kun ajauduin keinulta muualle minne olin ajatellut. Mutta radan jälkeen moni kävi kehumassa rataa että oli kaunista katsottavaa.

Arvelin ajan olleen varsin huono, kun oli seesteinen ja ”rauhallinen” olo koko radan ajan. Ei taaskaan kertaakaan kiire. Mutta tuloslappua katsoneena iloinen yllätys olikin että aikamme oli -10,95 (36,05 sek) joka oli tuloksen saaneista toiseksi paras. Joten ei me kait niin hitaita oltukaan, vaikka olikin ”rauha maassa”

 

Jälkimietteitä

Mietin jo kisapaikalla että uskaltaisinkohan tehdä nuo alun kolme ensimmäistä hyppyä hyppärillä ”käsien vaihdolla”. En ihan uskaltanut. Mutta nyt rataa kun on katsonut videolta niin mietin että jopa neljä ekaa estettä olisi voinut mennä pelkillä käsien vaihdoilla. Täytyy joku kerta vapaatreeneissä kokeilla tuota kuviota ja niin että tosiaan itse seison pussin oikealla puolella. Ja katsoa miten Chad hakee moisen ”suoran”. Kolme vierekkäistä hyppyähän sille ei ole ongelma eikä mikään, myöskään kaksi peräkkäistä ja kaksi rinnain ei ole ongelma. Täytyisi alkaa visiiin vaan enemmän treenaamaan noita kuvioita ja niin että esteinä voi olla ”mitä vaan”.

Eli kuvio jota pohdin on tämä

BATn kisat 19.11.2011 (Chad)

Lauantaina 19.11.2011 oli vuorossa BAT:n omat kisat Hyvinkäällä. Ensin olin kuutisen tuntia kisatyöntekijänä ja sen jälkeen vasta päästiin valmistautumaan omiin startteihin. Chad odotteli tuon ajan häkissään. Joten kumpikaan meistä ei ollut parhaassa mahdollisessa vireessä. Eka startti kaatui heti kolmosesteelle kun lähdin liian aikaisin liikkeelle putken suulta. Ja kepeillä tuli JÄLLEEN sisäänmenovirhe!

Toka rata oli aavistuksen parempi. Karmeaa varmistusvientiä ja kädessä pitämistä. Rumia kaaria ja hidasta menoa. Saatiin kuin saatiinkin kuitenkin LUVA sijoittuen 4:ksi. Itse rataan en kuitenkaan ollut tyytyväinen. Siinä olisi ollut monta kohtaa jotka olisi voinut ohjata aivan toisin. Harmitti myös että hannasin tuon alun. Jos olisin tehnyt sen kuin treeneissä olisi fiilis varmaan radasta ollut aivan eri. Mutta ei… sorruin taas tuohon varmisteluun.

Aika ja etenemäkään ei ollut mitään huippuja. Tällaisilla ajoilla ei kolmosissa loisteta. 😦
Hävittiin nopeimmalle koiralle 4,91 sekuntia. Etenemämme oli vain 3,77 m/s

Tämä kuvio siis treeniin, jotta sen uskaltaa tehdä seuraavissa kisoissa sitten niin kuin ollaan harjoiteltu, eli käsien vaihdoilla. Lähinnä siis numerot 1-3. Ja pituuden tilalla pitää harjoitella niin hypyllä, muurilla kuin renkaallakin.

Purinan Kisat 6.11.2011 (Chad)

Sunnuntaille oli tiedossa kaksi starttia kakkosissa Chadin kanssa. Lähettiin reissuun vähän arvelevin mielin, sillä Soodalla on parhaillaan tärppipäivät menossa. Ja herrasmies Chad ei ole kiinnostunut naisista kuin tärppien aikaan. Muina aikoina se ei juuri piittaa. Mutta nyt oli perjantaista alkaen herran silmät pyörineet päässä kuin hedelmäpelin palikat ja suu napsannut ihanien hajujen perässä.

Otin kisapaikalla varsin napakan asenteen. Mitään haisteluja tai turhia jalannostoja ei sallita. Vaan nyt keskitytään töihin. Se kannatti sillä ensimmäiseltä radalta saatiin LUVA tulos sijoittuen toiseksi. Muutama ruma kohta ko. radalla oli, mutta viis siitä kun eka LUVA napsahti plakkariin. Aikakaan ei ollut pöllömpi, -10,35 eli 32,65 jolloin etenemä oli 4,59 m/s. Radalta parhaiten jäi mieleen takakaaren pituuden kokoaminen jossa Chad hyppäsi varsin napakan hypyn jotta se ei ajautunut liiaksi edessä olevalle hypylle, jota ei siis pitänyt suorittaa. Toinen mieleen jäänyt kohta ko. radalta oli radan alussa oleva valssi. Tosin se ei jäänyt sen takia mieleen että olisi ollut hyvä, vaan juuri toisin päin. Olin raivostuttavan myöhässä. Leikkasin ko. kohdan ihan omaksi pätkäkseen ja hidastin vielä videon jotta näen miten paljon olen oikeasti myöhässä. Ja voi pojat! Olen todellakin myöhässä!

Toisella radalla, agiradalla, pystyin pitämään saman ”raivon” yllä. Rata meni kohtuu hyvin. Itse asiassa rata meni mielestäni monin paikoin jopa edellistä paremmin. Ja harmittavan lähellä oli toinen LUVA. Se kariutui keppien sisäänmenovirheeseen. Voi pahuksen pahus! Juuri nyt tietenkin tuli sellainen virhe, mitä Chad ei kovin usein tee. Päätin alkusuoralla ottaa tietoisen riskin ja mennä vastaanottamaan Chad kolmen esteen taakse. Sinänsähän siinä ei ole mitään mutta ko. esteet olivat hyppy-keinu-pituus. Kuinkakohan moni katsojista veikkasi Chadin tekevän lentokeinun? Noh ei tehnyt herra lentokeinua vaan varsin mallikkaan suorituksen ja sain törkättyä herran nätisti oikeaan putken päähän. Mutta sitten tuli se keppivirhe. 😦 Jatkoimme kuitenkin matkaa samalla mentaliteetillä. A:n jälkeiselle hypylle tekemäni ”vastakädenkäännös” ei ollut kovin hyvä. Chad ei reagoinut siihen hyvin ja ko. kohta oli auttamattoman hidas. Kuvio tarvitsee siis paljon lisää treeniä.  Keppivirheestä ja A:n jälkeisestä hypystä huolimatta aikamme oli ihan OK jälleen: – 8,83 eli 39,17 sek. Mutta katsoin videolta paljonko meiltä paloi aikaa keppivirheen korjaamiseen ja siihen meni noin 4 sekuntia. Jolloin ”todellinen” aika olisi ollut 35 sekunnin pintaan. Tällä ajalla Chad olisi ollut nopeimman koiran ”kannoilla” (aika: 34,79) jolloin etenemämme tällä radalla olisi ollut selvästi parempi kuin nyt eli nyt se oli 3,93 m/s

Omien kisojen päätteeksi menin vielä extempore, aivan kylmiltäni kasvattini kanssa radalle, kun koiran ohjaaja tunsi olonsa huonoksi. Borderterrieri Iki ei ole kovin kova menijä, joten sitä on helppo ohjata. Niinpä me tehtiin Ikin kanssa puhdas ratasuoritus, mutta aikaa paloi yliajan puolelle reilusti (+4,51), mutta silti tuolla tuloksella me tulimme kuudenneksi. Eli ihan hyvä suoritus, ottaen huomioon että en ole aikaisemmin treenannut koiran kanssa ja sain käskyn mennä radalle noin 10 min ennen rataan tutustumista.

  • Katso video (Kisat 6.11.2011)
  • Katso Video (Kisat 6.11.2011, Chadin radat hidastettuna ja keppivirhe leikattu pois)

Purinan Epikset 26.10.2011 (Chad)

Illalla oli Purinalla HAUn epikset. Esa Muotka toimi tuomarina.

Videolla on toinen vetomme. Ekalla kierroksella kepit menivät moitteettomasti, mutta harmittavasti tokalla kiekalla Chad lintsasi vikan välin. Mutta tein tarkoituksella leijeröinnin kepeille, koska kisoissa en niitä yleensä ole uskaltanut hirveästi tehdä. Pitäisi vaan alkaa tekemään. Rimoja tuli luvattoman paljon alas, tokalla radalla ei tullut enää kuin yksi, mutta ekalla taisi tulla pari? Käsien vaihdot onnistuivat ihan hyvin. Pääsääntöisesti Chad tiesi mihin ollaan menossa. Vika putki oli omaa tyhmyyttä jälleen kun en ohjannut loppuun asti.

Vauhti ei ollut kovin hyvä (ilman häröilyjä videolta katsottuna joku 35 sekuntia).

Kisoissa oli vähän ”kaoottinen” ilmapiiri. Ei oikein tiennyt milloin kisat alkoi, kuka oli menossa jne. Luokassa oli myös hyvin vähän koiria, joten uusintaradat tulivat hyvin nopeasti.

Ihan kisafiilistä noissa ei tällä kertaa tavoitettu vaikka yritin kovasti asennoitua niihin niin. Harmitti jälkeenpäin ettei jopa ottanut sitä kolmatta vetoa (osa otti jopa kolme kierrosta). Jälkeenpäin jäin miettimään, että miten muuten olisin voinut vielä ohjata kauempaa Chadiä. Sitä kun lähdettiin ensisijaisesti harjoittelemaan. Tunnustan häpeäkseni, että haluan opettaa Chadin niin hyvin että kisoissa suorituksiamme katsoville tulee ”wau”-fiilis. (= menipä hyvin toi koira tuon kohdan) Haluaisin kovasti näytää, että koira kykenee tekemään varsin nopeaa ja hyvää rataa vaikka ohjaaja ei olekaan mikään ”sporttis” 🙂 Matkaa on siis vielä. 6.10 on seuraavat kisat Purinalla. Tämä toimi sinällään hyvänä testikisana Purinan sisätiloihin kesäjakson jälkeen.

1. ja 2. radan onnistumiset vs. epäonnistumiset

Ja vielä toinen video samoista skaboista: Hidastettuna onnistuneet vs epäonnistuneet vedot. Tosin vasta videoita katsoessani huomasin, että putki-hyppy-putki kohta ei onnistunut kummallakaan kerralla. Tämä oli jälleen yksi helpoimmista kohdista radoilla, eli taas kerran olin jättänyt ko. kohdan riittävän huolellisesti tutustumatta.

  • Katso video (hidastettuna onnistuneet ja epäonnistuneet kohdat)

Osasuoritusajat syyniin

Kiinnitin tuossa edellä olevaan ”hidastusvideossa” huomiota myös Chadin ”eriaikaisuuteen”. Joten piti vielä tarkkailla suoritusaikoja. Miten ajallisesti esim alun suoritus keppien tokavikaan väliin eroaa näissä vedoissa. (eli siihen missä kohdin virhe tuli toisella radalla)

Seuraavia aikaeroja sain kaivettua esille:
(Videon aikoja kun klikkaa näkee ko. suorituksen hidastettuna)

Kohta 1. Rata 2. Rata
Lähtö-keppien tokavika väli 7:14 7:05
1.riman päältä-keppien tokavika väli 6:15 6:08
putki-hyppy-hyppy-keinun alastulo 7:08 7:02
puomi-pituus-putki 6:21 6:01
pelkkä puomi 2:25 2:15

Tulipas näitä kisoja nyt ruodittua ja analysoitua.

Kisat 23.10.2011 (Chad)

Voi vittu jos suoraan sanon… Miten ihminen voi ollakin näin tyhmä? Miksi mä menen aina idioottimoodiin kisoissa? Eilenkin TAAS helppo kakkosten rata reisille ja ihan ohjaajapölvästin takia. Vitutus maximus! Sietäisin saada raippaa ja kunnolla. Mutta toisaalta on tässä sekin hyvä puoli, että nyt vituttaa sen verran että nousi ”taistelutahto”, tosin se tuskin kestää seuraaviin kisoihin (6.11) asti…. Joten täytyy varmaan keskiviikkona mennä Purinan epiksiin taistelemaan itsensä kanssa. Tosin epikset on aina epikset. PERKELE!

Eka rata oli kohtuullisen hyvä, tosin siinä räjäytettiin muuri, tiputettiin yksi rima ja kiellettiin yksi hyppy (en tajua miksi ja harmittavasti videonauhurikin juuri tilttasi ko. hetkessä, niin ko. rataa ei ole edes kuvattuna). Mutta ko. rata oli haastava. Ja siinä pysyin koko ajan skarppina. Ja sitten menen jä ryssin helpon radan heti perään!

Kisassa kävi just se mistä Vapun luennolla puhuttiin, että ne virheet usein tuleekin juuri radan helpoimmissa kohdissa, kun ei tutustu kunnolla / samalla intensiteetillä ko. kohtiin kuin tutustuu vaikeampiin.

Kyllä syö naista taas niin että savu nousee päästä. Alla siis tämä kämmätty ratamme

Katsoin videon avulla leikkaamalla sekoilukohdan pois arvion ajastamme ja sain ajaksi noin: 35.08 sekuntia. Lähinnä katsoin ajan vertaillakseni aikaamme ko. kisan muihin koirakoihin:

1. Theba borcol Veli-Petteri Mäkelä 33,99
2. Nipsu auskel 38,68
3. Noppa borcol 41,08
4. Molly x-rotu 45,70
5. Troy borcol 31,83
6. Pilkku pitcol 33,93
7. Meri silnou 44,33
8. Nuga espves 44,71
9. Nada snauts 37,57
10. Lara pirset 54,18
11. Toto kromfo 50,78
12. Welho peruni 63,94

Eli Chad olisi ollut tuloksen saaneista neljänneksi nopein. Nopeimmalle eli Troylle olisimme hävinneet jopa 3,25 sekuntia.

Lohjan Kisat 17.9.2011 (Chad)

Lähdettiin Lohjalle kisaamaan kolmen startin verran.

Eka startti päättyi ennen kuin ehti alkaakaan, sillä Chad tuli ekan esteen ali. Eli lähti hiippailemaan ja alitti ekan riman. Onneksi oli nyt pokkaa poistaa se radalta samantien.

toka startti kaatui A:lle. A:n vieressä oli putken suu joka meinasi vetää herran. Sain sen siitä vielä pois, mutta oma rytmi meni sekaisin ja pari estettä myöhemmin linja oli sen verran karannut että Chad kiersi yhden hypyn taakse, kun olisi pitänyt mennä suoraan. Harmittaa, että tuossa helpossa kohdassa noin törin enkä saanut rytmiä enää palautettua. Loppuun vielä todella mojova lentokeinu.

Kolmas startti … vituttaa kun ajattelinkin ko. starttia. Sillä siinä oli nolla jo lähellä. Savikko oli armollinen eikä antanut meille selvästä kiellosta (mielestäni) femmaa. Tätä en kuitenkaan tiennyt radalla, vaan kuvittelin että olimme saaneet femman joten kaksi viimeistä estettä jäi sitten ohjaamatta… jolloin Chad tuli tokavikan esteen ohi. PRKL!

Koska jatkuvasti mulla on pelko, että hidastan Chadiä että tulevaisuudessa (jos joskus sinne kolmosiin päästään) ei pärjätä ajoissa muille niin mulla on pakkomielle verrata Chadin rata-aikoja kanssakilpailijoihin. Nyt kolmosradan suoritus aika oli kieltoineen 41 sekuntia ja rapiat. Mutta jos (jos ja jos) kiellot otetaan pois niin aikamme olisi ollut 36.14 sekuntia, videolta katsottuna. Nyt täytyy vielä odottaa tuloksia että pääsee vertailemaan muiden tuloksiin. Sen verran kuulin että Heidin Troy teki radan noin 38 sekuntiin. Troyta ja Heidiä pidän kuitenkin nopeana parina. Joten ei me ehkä niin hitaita olla, vaikka persjalkainen olenkin 😀

Tänään juokseminen tuntui muutenkin vielä kankeammalta ja vaivalloisemmalta kuin yleensä. Tuntui että jalat ei liikkuisi ollenkaan. Ehkä tässä pitäisi yrittää jälleen kerran jotain ryhtiliikettä oman kuntonsa ja liikkuvuutensa kanssa… Ja käydä taas pitkästä aikaa itsekin fyssarilla.

Kaikki radat olisi ollut aivan hyvin tehtävissä. Mutta me tyrittiin 😦
Nyt jäädään sitten hetkeksi kisatauolle.

Kisat 10.9.2011 (Chad)

Käytiin Chadin kanssa kääntymässä Purinalla kisoissa lauantai iltapäivän kunniaksi.

Eka rata meni kohtuullisesti, mutta Chad pudotteli luvattoman paljon rimoja ja sai vielä ylösmenokontaktista virheen. Videolta katsottuna kontakti tuli kyllä otettua, mutta varsin nippa nappa. Rata meni myös kohtuu vauhdikkaasti. Chadin etenemä radalla oli 4,37 joten miinusaika oli -10,64 joka taisi olla kisan nopein. Mukavaa oli nähdä kuinka Chad lähti ”hyppyhärdellin” kääntöihin mukaan käsivaihdoilla ja vedoilla. Vedot kun ovat tuottaneet jonkin verran päänvaivaa. Chad oli muutenkin mukavasti kuulolla koko radan ajan.

Katsoin tuon radan vielä hidastettuna jotta näkisin paremmin omat ohjausvirheeni. Suurin syntini on että olen koko ajan käsieni kanssa aavistuksen myöhässä, jolloin Chad ei tiedä mihin suuntaan matka jatkuu esteeltä jota se on juuri lähdössä tekemään. (Video)

Toka rata oli sitten ihan kaaottinen, puomin jälkeen. Joten lopetettiin se kesken. Ensi viikonloppuna meillä on vielä kolme starttia edessä Lohjalla, mutta sen jälkeen jäädäänkin kisatauolle ja keskitytään treenaamiseen.

Treeniin joutuu ainakin kontaktit, koska ne on aika ”lepsuja” nyt. Chad vapautuu liian herkästi mun liikkeestä eikä sanasta. Olen pohtinut että muuttaisin vapautussanan eriksi. Nyt se on tule. Ja käytän sitä myös muualla. Joten ehkä muutan sen esim ”saa” – luvaksi.

Toinen mihin keskitytään on noi hypyt. Treeneissä tehdään nyt tästä lähdin pääasiassa vain 60-65 cm:n hypyillä. Ja kurinpalautusta tulee jos rima tippuu. Hyppytekniikkaa voisi myös treenata, erintoten korkeudenarviointia.

Sitten kolmas asia on takaakierrot. Eli miten saan Chadin kiertämään hypyn takaa vauhdikkaamman suoran jälkeen. Esim suoran putken tms. Löytyisikö siihen muuta keinoa kuin armoton juokseminen? Se on turhan epävarma.

Syysskabat 2011 (Chad)

Lauantaina kisattiin Chadin kanssa kaksi kakkosluokan rataa, hyllytuloksilla. Eka rata oli ihan kohtalainen, joka naksahti pieneen arviovirheeseen. Toka rata vastaavasti saatanan ruma. Kummaltakin radalta puuttui oikeanlainen asenne, mutta varsinkin savikon radalla oli auttamattoman lepsulla mielellä liikkeellä.

Sunnuntaina kisattiin sitten yhden startin verran kolmosissa ulkopuolisina, kun oli BAT mestaruudet.

Harmitti radan jälkeen, että en uskaltanut tehdä asioita niin kuin niitä on harjoiteltu. Keppi-hyppy-putki kuvio oli yksi tälläinen ko. radalla. Ihanne olisi ollut: sylkkärillä kepeille ja sieltä keppien takaiselle hypylle vastaanottamaan… mutta hannari mikä hannari. Chad kyllä osaisi jos vaan kaksijalkainen uskaltaisi tehdä noita. Keppisylkkäriä kävinkin radan jälkeen kokeilemassa ja hienostihan se meni. Olisi taas vaan pitänyt uskaltaa tehdä.

Videosta jäi alkuosa kuvaamatta, ehkä ihan hyvä vain, sillä siinä oli todella ruma varmistuksen-varmistus keppivienti. Ja ihan turhaan sillä rata kosahti kuitenkin putken jälkeiseen takaakiertoon… joka taas johtui siitä että tomppeli juoksee puomin väärältä puolelta jolloin on ”kaaressa” myöhäsä ja sen jälkeen peli onkin menetetty… kun ei saa otettua suunnittelemaansa etumatkaakaan 🙂

Mutta tämän päivän radalla asenne oli molemmilla selvästi parempi. 🙂 Eli jotain positiivistakin.

Kisaviikonlopulta jäi treenilistalle seuraavat ratapätkät

Chad the 2-luokkalainen

Se viimeinen puuttuva luva tulos saatiin JAUn kisoista Rauno Virran agilityradalta lauantaina 6.8.2011
Mutta oli kyllä sen verran ruma rata, että ei ihan oltaisi oikeutettu nollaan. Kuinka monta pelastusta sallitaan yhdelle radalle?

Noh toisaalta Positiivista oli se, että vaikka ei menty aina niin kuin suunnitellut en luovuttanut ja sain koottua itseni uudelleen seuraavaan pätkään. Ja saatiin kuin saatiikin kahlattua rata läpi nollalla.
Vaikka kyllähän siinä pari kiellon paikkaa olisi ollut, jos ihan rehellisesti myönnetään. Mutta Rauno taitaa olla kiltti mies.

Ekalla radalla Chad ei reagoinut ollenkaan takaaleikkaukseen, mikä yllätti ja suuresti. Ja hämmentävä keppien sisäänmenovirhekin vielä. Eka rata oli muuten musta nätimpää menoa kuin toka jolta se luva irtosi.

Seuraavat kisat onkin vanhan seuran KAT:n kisat vanhalla treenikentällä Järvenpäässä 21.8.2011. Siellä onkin hyvä korkata kakkoset 🙂 Myös Sooda on ilmoitettu noihin karkeloihin mukaan.

Kakkosissa nyt vaan pitäisi sitten alkaa ohjaamaan niin kuin treenaa. Eli ei enää mitään ns. varmoja tapoja. Uskaltaisikohan sitä? Kait sitä on pakko, sillä muuten ei kolmosissakaan koskaan tule pärjäämään. Chad kyllä osaa, lukee ja menee jos vaan uskallan sen päästää.

Janakkalan kisat 31.7.2011 (Chad)

Chadin kanssa käytiin kirmaassa parin hyllyn verran Janakkalassa sunnuntaina 31.7.2011.

Heidi Viitaniemen radat oli kohtuullisen suoria, mutta kummassakin oli pari ”mutta kohtaa”. Alla parempi veto, tosin tämä rata päättyi kuperkeikkaan vikalla hypyllä kun chad arvioi vikan hypyn jostain syystä väärin.

Hui oli mukana turisteilemassa ja leikki useampaan otteeseen matkakumppanin Diili-borderterrierin kanssa ja sai kanssa kilpailijoilta paljon rapsutuksia. 🙂

Hau Open 4.7.2011 (Chad)

Hau Openin ykkösluokan virallinen rata oli varsin helppo, jälleen kerran. Kämmäsin radan helpossa kohdassa: keppien jälkeisessä takaaleikkauksessa jossa ajauduin aavistuksen liian edelle, lähtien leikkaamaan hetkeä ennen. Videolta näkee kuinka Chad on jo melkein ponnistamassa ko hyppyä. Kun olisin antanut sen ponnistaa rauhassa kaikki olisi mennyt luultavasti hyvin. Täytyy harjoitella lisää noita tosi tiukkoja takaaleikkauksia, että Chad todellakin hyppää sen hypyn vaikka hengittäisinkin niskaan.

Ko. virheen jälkeen sitten hartiat lysähti ja asenne meni samasta ovesta ulos, joten keinusta tuli lentokeinu kun en tarpeeksi napakasti antanut keinu-käskyä. Lopetimme radan siihen.

Mutta oli radalla jotain hyviäkin pätkiä. Esim radan alkuosaan olin tyytyväinen että uskalsin lähteä kolmen ensimmäisen hypyn taakse. Useimmat ottivat kakkosen ja kolmosen välistä, joko valssaten kolmosen taakse tai takaaleikaten A-esteelle. Meille pakkovalssi tossa tilanteessa toimi hyvin ja lähdin itse myös hyvin ko asennosta liikkeelle, riittävästi ennen kuin Chad oli lähtenyt ponnistamaan kolmoshyppyä joten se tiesi selvästi mihin ollaan ko. hypyltä jatkamassa.

A-esteen jälkeiseen kaaren taakse, ennen pituutta mun ei pitänyt todellakaan tehdä mitään valssia, ja siinä näkeekin kuinka Chad katsoo minua kohti, koska se ei tiedä hetken aikaa mihin seuraavaksi pitäisi mennä. Hyvin kuitenkin paikattiin vielä toi kohta. Kepit myös meni hyvin. Kepit oli pikkasen poissa linjasta, joten niissä tuli monilla myös virheitä. Tämä ei ollut ongelma kun muistin vain antaa Chadin rauhassa etsiä keppien alun.

Toki harmittaa että sitä nollaa ei taaskaan tullut, mutta toisaalta oli ihan hyviäkin kohtia.

Vuosi sitten Chad otti näissä karkeloissa ensimmäiset mölli-starttinsa 🙂

P.S. Ja meille tulee PENTU! Mutta siitä sitten enemmän muutaman viikon päästä kun napero on kotiutunut 🙂

Ojangon SM Epikset 15.6.2011 (Chad)

Lähdettiin Chadin kanssa Ojangon SM Epiksiin keskiviikkoillan ratoksi. Makseissa otettiin vain yksi startti kun yritän opettaa itseäni siihen että on vain yksi mahdollisuus ja sillä pitää onnistua. Mutta koska maksien rata meni sen verran reisille niin piti mennä sitten kuitenkin vielä medeihin ulkopuolisena mukaan. Ihan hyvä että menin, saatiin ihan hyvä loppufiilis. Sain itseni pidettyä kurissa esteelle 15 asti, mutta sitten kepeillä meni rytmi sekaisin ja loppurata hajos käsille useammassa kohdassa.

Rata oli varsin pitkä, noin 250 metriä ja siinä oli 27 estettä. Jotka muistin kaikki! 🙂 Medien radalla asenne oli myös kohdillaan ja vein tarkasti ja vaativasti (sinne 15:sta esteelle asti). Chad selvästi tarvitsee tollasta napakkuutta radoille. Saa siis viedä kuin terrieriä veisi.

Vaikka Chad tuntui radalla hitaalta niin ei se nyt kauhean hidas ollut. Suoritus aikamme oli 87,20. Ihanneaika oli siis 74 sekuntia. Johon harva koirakko ehti, niin makseissa kuin medeissäkään. Meillä tärväytyi aikaa kuitenkin hitaisiin kontakteihin, putken ohitukseen ja yhden hypyn ”hinkkaamiseen”.

Riman Kisat 11.6.2011 (Chad)

Kun ei osaa, niin ei osaa. Kisat menee meiltä nyt supersurkeesti. Lauantaina riman kisoistakin kaksi karmeeta rataa. Molemmat ihan ansaitusti hyllyjä.

Ehkä vanha koira ei vaan opi uusia temppuja. Chad osaa ja oppii kyllä, muttä mä en.

Kisat, Ojanko 2.6.2011 (Chad)

Helatorstaina oli edessä Ojanko ja kolme starttia, jotka onnistuttiin kaikki hyllyttämään. Eka rata oli aika hallitsematonta menoa ja hyllytin sen itse keppiviennissä. Yritin väkisin änkeä valssia keppejä ennen olevan hypyn taakse… aivan turhaan itseasiassa näin jälkikäteen ajateltuna. Mutta siinä siis hylly. Onneksi radalla tuli muutama muukin virhe (rima ja kielto) niin ei haitannut niin paljon. Lisäksi ekalla agiradalla oli mukana myös pöytä, jota ei olla juurikaan harjoiteltu… vaikka monta kertaa se on ollut suunnitelmissa ottaa treenilistalle. Toisella agiradalla, joka oli päivän viimeinen rata, kävi sama mikä kävi tokalla radalla hyppärillä: Chad tuli ekan riman ali! PRKL!!!

Hyppäri oli todella maistuva ja varsin nopea (24,54 sek. Aika oli merkitty tuloslappuun). Hemmetin alitus!

Vielä jos Chad joskus alittaa riman kisoissa tai treeneissä se joutuu kokemaan tylyn kohtalon ja poistetaan radalta. Eli jatkossa todellakin pitää muistaa keskeyttää rata samantien.

Stadi Games 2011

Viikonloppuna oli Stadi Games eli neljä starttia edessä. Suurta menestystä ei tullut. Lauantaille en saanut omaa virettäni kohdilleen. Tuloksina agiradalta 20 vp ja yliaikaa. Ja hyppäriltä hylly. Alla olevassa agiradassa pelkäsin kolmoshypyn takana olevaa putkea ja varmistelin sen verran tiukkaan että sain Chadin kieltäytymään ko. hypystä.

Sunnuntaina satsasin omaan vireeseen ja radat menikin minusta paremmin vaikka hyllyt tuli molemmista kisoista. Hyppäri erityisesti oli hyvä. Hylly tuli aivan yllättävästä asiasta. Chad nimittäin tuli kesken radan yhden hypyn ali. Alitus tuli ”pyörityksessä” jossa hypättiin ympyränmuotoisessa kuviossa neljä hyppyä. Ja joku näistä neljästä tuli alituksena. En lähtenyt sitä korjaamaan kun vauhti oli hyvä ja minulle nyt on sama saadaanko femma vai hylly, jos kerran nollaa ei ole tiedossa. Mieltä lämmitti vielä saatu tuloslappu ko. radalta, johon oli joku ratahenkilöistäkin erikseen kirjannut: ”HYL, Hyvä rata!”

Noh torstaina uudelleen, mutta sitä ennen maanantain treenit. Nyt toi oma viree vaan tarkkailuun ja oikeasti täytyy olla tsemppifiilis ja menofiilis myö itsellään. Kuten Savikko sanoo: ”Et saa olla kuin sunnuntailenkillä” 🙂 Sama fiilis on saatava aina myös treeneihin, että siitä tulee enemmän ”tapa” kuin vain kisamoodi. Eli treenaa niin kuin kisaat: täysillä!