Chadin treeniryhmää oli tällä kertaa kutsuttu kouluttamaan Joona Sumela. Mukava uusi tuttavuus kouluttajarintamalla ja pitkästä aikaa sellaiset treenit joista sai itsekin uusia ajatuksia ja pohdittavia. Vaikka toki sitä samaa vanhaakin tuli: koirasi on teknisesti hyvin taitava, mutta ongelmana on toi sun oma liikkuminen. Mun koirat on sen takia teknisesti taitavia, että ne petraa sillä mun onnetonta liikkumista. Mutta ei siitä sen enempää 🙂
Rata ei musta ollut mitenkään kovin paha. Alku meni meillä pääsääntöisesti hyvin. Siinä oli alkuun välistäveto ja takaakierto josta parin hypyn suoralle, josta käännyttiin tiukasti putkeen ja putkelta tehtiin uukkari keinulle. Tehtiin pariakin eri vaihtoa tuohon putki/keinuvientiin: takaaleikkaus, persjättö ja sitten vielä poispäinkäännös keinulle. Viimeinen taisi olla meille toimin, vaikka Joona tykkäsi että minun kannalta persjättö olisi tehokkain siinä mielessä että silloin joudun harjoittelemaan sitä omaa liikettäni ja nimenomaan rivakkaa juoksua.
Keinulta käännyttiin jälleen 90-astetta pituudelle ja sen jälkeen oli suora hyppy joka piti viedä takaa. Yritin poispäinkäännöstä siihen, mutta Chad ei lukenut sitä ollenkaan tuohon kohtaan. Ei tosiaan ollenkaan. Hymp! Joten Joona sitten käski kokeilla vippausta. Vippaus on meille sellainen jota olemme harjoitelleet maaharjoituksina, osaamme sen teoriassa mutta emme koskaan ole ottaneet sitä käyttöön käytännössä. Joten teimme ensin pari harjoitustoistoa: ensin ilman vauhtia, sitten yhden esteen takaa ja sen jälkeen muutaman esteen (putki-keinu-pituus) kautta. Ja lopuksi toki osana rataa. Ja toimi kuin junan vessa. Ei mitään ongelmia ja Chad lähti ko. ohjaukseen myös varsin pitkältä eli mun ei tarvinnut ehtiä ollenkaan sinne esteen luokse vaan pystyin melkein heti aloittamaan vippaamisen kun Chad laskeutui pituudelta alas.
Aikoinaan olen joskus kokeillut vippausta borderterriereiden kanssa sivuttaisella hypyllä. Siis niin että hyppy on poikittain meidän vieressä. Kuljetaan koiran kanssa sen ohi niin, että koira on minun ja esteen välissä. Ja jotenkin tuo mielikuva on jäänyt vippauksesta ja silloin mietinkin että mihin sitä oikeastaan tarvitaan. Ehkä senkin takia Vippaus on jäänyt meillä aikaisemmin vain teoriatasolle. Mutta nyt kun avautui tämä että se tosiaan voisi olla myös takaakiertoihin, niin asia onkin ehkä aivan eri. Mielellään pitäisikin sen niin, että se on vain takaakierto-ohjaus. Eli Vippaus ei voisi tarkoittaa meille sekä esteen etupuolelta menoa sekä esteen takapuolelta menoa. Silloin on minusta koiralla liian suuri ”sekoittamisen” vaara. Olen kuitenkin yrittänyt pitää ohjaukset varsin ”yksiselitteisinä”, että asiat pysyisivät ensinnäkin itselläni kasassa, mutta toisaalta myös koiran kannalta, että se tietää automatic kun aloitan jonkun ohjauskuvion mitä tuleman pitää, että sen ei tarvitse arpoa esim kahdesta vaihtoehdosta.
Tästä aiheesta voisikin kertoa seuraavan FB-statuskirjoittelun, kun kommentoin eilen tuoreeltaan treenejä FB:ssäkin seuraavasti: ”Olipa antoisat treenit. Kiitos Joona. Löytyi yksi uusi ”salainen ase” takaakiertoihin: Vippaus. Tekniikka joka on opeteltu ”teoriassa” mutta ei otettu käyttöön käytännössä. Ja sehän toimi kuin junan vessa. Tästä lähdin mä vaan vippailen 🙂” Johon Teemu Linna kommentoikin seuraavasti: ”*wirn* Näkemiin systemaattisuus ja tervetuloa ”miksi se koira on viime aikoina alkanut kääntyillä väärään suuntaan”…”
Tiivistettynä siis: Vippaus vain takaakiertoihin.
Radan alkuosa kun oltiin rämmitty läpi parillakin eri tavalla siirryttiin loppuosaan. Ja keppeihin. Keppien päädyssä oli U-putki. Chad lintsasi tänään MONTA kertaa vikan keppivälin. Meinasi jo mennä hermo. Eli ei kun treenilistalle vaan että kepit tehdään loppuun vaikka siellä olisi Siiri (Chadin suuri rakkaus) odottamassa. Toiseen suuntaan tehdessä keppien kanssa ei ollut mitään ongelmia. Joonalla oli myös ehdotus keppien treenaamiseen ja vikan välin vahvistamiseen. Ensin se ehdotti että treenaa kuudella kepillä. Sille en lämmennyt sillä silloin Chad ei juurikaan lintsaa. Ei voi sanoa että ei koskaan, koska aina se on mahdollista. Mutta ei siis ainakaan tähän mennessä ole lintsannut. Toinen ehdotus olikin sitten jo varteenotettavampi eli lähdetään tekemään keppejä ”nurinpäin”: lopusta alkuun. Siinä vaan vaikeutena minulle itselleni tulee olemaan se että mistä välistä koiran aina laittaa sisään, kun menen itse sekaisin noiden välien kanssa. Näen aloitusvälin alussa ja ulostulon lopussa, mutta muut keppivälit on minulle ihan ”hepreaa”. Eli en voi yhdellä silmäyksellä sanoa kummin päin mikäkin keppi pujotellaan, vaan minun täytyy aina laskea se, sisään-ulos-sisään-ulos jne… Mutta täytyy ehdottomasti yrittää tuota.
Mutta summasummarium. Oikein antoisat treenit. Ja Joona käytti meihin luvattoman paljon aikaa. Normaalin 15 minuutin sijasta saatiin 30 minuutin tehotreenit. Onneksi oltiin viimeisiä, niin ei muiden tarvinnut odotella. Ja Chad jaksoi koko ajan hyvin, lopussa toki alkoi jo hieman hyytymään. Oli siis ihan hyvä että herra pääsi jo nyt kesälookiin. Viime viikon treeneissä kun se väsähti noin viidessä minuutissa sen turkkinsa kanssa, joka nykyisin on piharoskiksessa 🙂
Chadin treenien jälkeen tein myös pikkasen Huin kanssa. Hui teki Chadin viikkotreeniradasta alkupätkää putkelle saakka. Sen jälkeen kerrattiin keinua ja lopuksi otettiin maksipituutta ensimmäisen kerran.
Treenikaverit 